Kuva: Pekka Aho
Joonas Martikainen
Hyppy heinäkuusta elokuuhun tuntuu minusta samaan aikaan ahdistavalta ja voimaannuttavalta. Olen viimeisten vuosien aikana pitänyt kesälomaa heinäkuussa kuten suurin osa suomalaisista. Huolettomuus ottaa yliotteen siinä vaiheessa, kun laitan sähköpostiini automaattivastauksena paluun koneen äärelle tapahtuvan 5.8. ja heitän, ainakin näennäisesti, vastuun harteiltani. Huomaan, että loma ja huolettomuus tekee hyvää aisteille, alan mittailemaan pihanurmea ja haaveilen silmissä kasvavien perunanvarsien tuottavan erinomaista satoa ehkä jo seuraavan päivän aterialle.