Mielipidekirjoitus

Ikä­syr­jin­tä on vakava yh­teis­kun­nal­li­nen ongelma

Mielipide
Kirjoittajien mukaan digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille, se on haaste päättäjille, viranomaisille ja palveluntarjoajille.
Kirjoittajien mukaan digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille, se on haaste päättäjille, viranomaisille ja palveluntarjoajille.
Kuva: Mikko Halvari

Ikäsyrjintä on vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka rajoittaa iäkkäiden ihmisten osallistumismahdollisuuksia ja oikeuksia. Eläkeliiton Lapin piiri korostaa, että jokaisella on oikeus yhdenvertaiseen kohteluun iästä riippumatta. Ikäsyrjinnän kitkeminen vaatii konkreettisia toimia niin työelämässä, palveluissa kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.

Yli 60-vuotiaat kokevat yhä voimakkaammin ikääntymisen leimaavan ihmisen kielteisellä tavalla. Ikäsyrjintä vähenee vain, kun ikääntyneiden oikeuksia parannetaan samanlaisiksi kuin ne muilla ikäryhmillä on.

Ikäsyrjintä näkyy sosiaali- ja terveyspalveluissa sekä muissa julkisissa palveluissa, joissa iäkkäiden tarpeet jäävät usein huomiotta. Palveluiden on oltava saavutettavia ja räätälöityjä iäkkäiden tarpeisiin. Digitalisaatio ei tuo mukanaan yksinomaan helpotusta iäkkäiden elämään vaan myös yleisiä ihmisten yhdenvertaisuutta uhkaavia ongelmia.

Eläkeliiton jäsenilleen vuonna 2024 teettämän +60 -barometrin mukaan yli 65 prosentilla on jäänyt viranomaispalveluita käyttämättä, koska asiointi on muuttunut digitaaliseksi. Palveluiden digitalisoituminen on sitä suurempi ongelma mitä iäkkäämpi henkilö on. Yli 80-vuotiailla on ongelmia digiasioinnin kanssa 86 prosentilla.

Digitalisaatio ei ole haaste ikääntyneille, se on haaste päättäjille, viranomaisille ja palveluntarjoajille. Haaste on tehdä asiat niin, että elämän loppuun asti kaiken ikäisten osallisuus varmistetaan.


Iäkkäiden ääni on saatava paremmin kuuluviin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa.  Ikäsyrjinnän vastainen työ edellyttää, että ikääntyneiden edustajia kuullaan heitä koskevissa päätöksissä.

Eläkeliiton Lapin piiri vaatii, että kuntien ja hyvinvointialueen vanhusneuvostoja todella kuunnellaan päätöksenteossa. Ikääntyneet työntekijät kohtaavat usein ennakkoluuloja työmarkkinoilla, mikä vaikeuttaa työllistämistä ja uralla etenemistä.

Työelämässä tulee edistää asennemuutosta, jossa arvostetaan kokemusta ja osaamista iästä riippumatta. Eläkeläiset ovat voimavara myös työelämässä. Lisäksi työnantajien on varmistettava, että rekrytointikäytännöt ovat ikäneutraaleja, ja yhteiskunnan tulee tukea ikääntyneiden työntekijöiden osaamisen kehittämistä.

Päättäjillä tulee olla tieto siitä, minkälaisia vaikutuksia päätöksillä ja laeilla on ikääntyneisiin ja iäkkäisiin ihmisiin.  Säädöspohjan vahvistamiseksi Suomessa on myös sitouduttava ikääntyneitä koskevan YK:n ihmisoikeussopimuksen edistämiseen.


Ikäsyrjinnän poistaminen vaatii sekä asenteiden muutosta että rakenteellisia uudistuksia.

Eläkeliiton Lapin piiri peräänkuuluttaa kaikkia yhteiskunnan toimijoita sitoutumaan ikäsyrjinnän torjuntaan ja iäkkäiden oikeuksien vahvistamiseen.  Yhteiskunta, joka arvostaa kaikkien ikäryhmien osaamista ja kokemusta, on oikeudenmukaisempi ja kestävämpi meille kaikille.

Helena Hamari,puheenjohtaja, Eläkeliiton Lapin piiri
Kirsi Lantto,toiminnanjohtaja, Eläkeliiton Lapin piiri