Suomessa vallitseva "koti ensin" -politiikka on tullut tiensä päähän nykymuodossaan. Vaikka tavoite tukea iäkkäiden kotona asumista on periaatteessa kannatettava, se on muuttunut monin paikoin pakkokeinoksi säästää sosiaali- ja terveysmenoissa. Kotihoidon venyttäminen äärimmilleen vaarantaa iäkkäiden perusoikeudet, turvallisuuden ja ihmisarvon.

Kun julkinen valta vetäytyy vastuustaan, hoitovastuu siirtyy vaivihkaa omaisille. Monet ikääntyneet puolisot ja työssä käyvät lapset uupuvat kantaessaan vastuuta, joka kuuluisi ammattilaisille.