Suomen perusterveydenhuollossa käynnistyy 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilu, jota on kritisoitu voimakkaasti jo valmisteluvaiheessa. Kokeilu alkaa syyskuussa ja sen on määrä kestää vuoden 2027 loppuun.
Kokeilussa 65 vuotta täyttäneet voivat käydä yksityisellä yleislääkärillä julkisen terveydenhuollon asiakasmaksun hinnalla, joka on tänä vuonna enintään 28,20 euroa. Kukin asiakas voi hyödyntää edun tänä vuonna kaksi kertaa, seuraavina vuosina kolme kertaa vuodessa.
Kokeilussa lääkärikäynnille on määrätty 100 euron enimmäishinta. Kokeiluun osallistuvat yksityiset palveluntuottajat eivät siis voi periä tätä suurempaa vastaanottomaksua eivätkä myöskään ylimääräisiä toimistokuluja. Sadan euron hinnasta Kela korvaa palveluntuottajalle 71,80 euroa.
Kokeilu kattaa myös tutkimuksia kuten laboratoriokokeita ja röntgenkuvia. Myös niille on määrätty kattohinta, josta asiakas maksaa puolet ja Kela toisen puolen.
Valinnanvapauskokeilu on yksi Petteri Orpon (kok.) hallituksen hankkeista. Sillä on määrä parantaa perusterveydenhuollon palvelujen saatavuutta, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja lisätä asiakkaiden valinnanvapautta. Samalla kokeilu tuottaa tietoa Kela-korvausjärjestelmän kehittämiseksi.
Kokeilun on arvioitu kasvattavan Kela-korvausmenoja yhteensä noin 200 miljoonalla eurolla. Valtion rahoitusosuus on runsaat 100 miljoonaa euroa, mutta yhteiskunta maksaa myös loput summasta Kelan rahoitusjärjestelmän kautta.
Vertailun vuoksi: valtio leikkaa Lapin hyvinvointialueen (Lapha) rahoitusta kiisteltynä siirtymätasauksena noin 50 miljoonalla eurolla vuodessa. Laphan talouden alijäämästä suuri osa johtuu tätä leikkauksesta. Kokeiluun ohjataan siis merkittävä määrä rahaa, ja muun muassa Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) pitää tätä tehottomana verovarojen käyttönä.
KKV:n mukaan kokeilu heikentää perusterveydenhuollon kustannustehokkuutta esimerkiksi sillä, että kokeiluun ei sisälly hoidon tarpeen arviointia ennen lääkärin tapaamista. Julkisessa perusterveydenhuollossa arviointi tehdään, ja jo sen yhteydessä saadaan hoidettua merkittävä osa potilaiden vaivoista.
Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL näkee, että kokeilun sijaan rahat olisi tullut kohdistaa hyvinvointialueille, jotka olisivat voineet käyttää ne hoitojonojen purkuun esimerkiksi ikääntyville suunnattujen palvelusetelien avulla. THL pelkää kokeilun vain pahentavan julkisen sektorin lääkäripulaa ja pidentävän jonoja.
Samaa viestiä on tullut Lääkäriliitolta, jonka mukaan kokeilu siirtää lääkäreitä julkiselta sektorilta yksityiselle ilman, että julkisen sektorin hoitotaakka juurikaan vähenee. Tämä perustuu arvioon, että kokeilua hyödyntävät lähinnä ne, jotka jo nykykorvauksillakin käyttävät yksityisiä lääkäripalveluita. Siksi kokeilu ei välttämättä vähennä asiakkaita julkiselta puolelta.
Kokeilusta näyttävät lausuntojen perusteella hyötyvän lähinnä vain lääkäripalveluyritykset sekä ne 65 vuotta täyttäneet, joilla ei ole pitkäaikaissairautta ja joiden lähiseudulla yksityisiä palveluita on tarjolla.
Lapissa ja muuallakin Suomessa yksityisiä lääkäriasemia on vain kaupungeissa ja muissa isoissa keskuksissa. Suuri osa suomalaisista asuu matkojen päässä lääkäriasemista, ja siksi kokeilu lisää eriarvoisuutta kansalaisten kesken.
On helppo olla THL:n kanssa yhtä mieltä siitä, että kokeiluun käytettävät miljoonat eurot olisi ollut hyödyllisempää suunnata hyvinvointialueiden palveluiden kehittämiseen. Hyvinvointialueet ja myös lainsäädäntö pyrkivät siihen, että rajallisia lääkäriresursseja kohdennetaan sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Valinnanvapauskokeilu vie järjestelmää juuri päinvastaiseen suuntaan.
Hyvinvointialueilla on lain määräämä velvoite kattaa vuosina 2023 ja 2024 syntyneet alijäämät vuoteen 2026 mennessä. Monet asiantuntijat ovat suosittaneet, että kattamiseen annettaisiin lisäaikaa. Pelkona on, että alueet tekevät aikataulun vuoksi hätiköityjä ratkaisuja.
Maan hallitus sulki korvansa asiantuntijoiden lausunnoilta kesäkuuhun saakka. Silloin hallitus ilmoitti, että joillekin hyvinvointialueille voidaan antaa alijäämien kattamiseen lisäaikaa tietyin ehdoin.
Yhtä kuuro hallitus on ollut valinnanvapauskokeilua koskevien lausuntojen suhteen. Asiantuntijoiden näkemykset on jätetty huomiotta.