Satuin mökille ajellessani puunkorjuutyömaan kohdalle. Jäin katselemaan touhua mielessäni viimeaikaiset kouhotukset puronylityksen takia. Metsä oli harvennettavaa männikköä, koneen kuskina oli nuori nainen.
Hiljainen moto kaatoi puita hyvin varoen. Kuljettaja tiesi kaadettavat puut ja työ kävi todella sukkasillaan. Maastoon ei jäänyt mitään jälkiä, eikä jätettäviin puihinkaan. Kohta puut olivat eri lajeittain siisteissä pinoissa isomman tien varrella.
Metsästä ei juuri huomaa, että siitä on korjattu satoa. Jäljelle jäänyt metsä kasvaa paremmin ja voi hyvin.
Suomalainen metsäosaaminen näyttäytyy mahtavasti. Tämän tason työn hallinnan saavuttaminen on pitkä prosessi. Koneet toimivat, suunnitelmat sadonkorjuusta tehtaalle asti ovat viimeisen päälle luontoa säästävää pitkän tähtäimen toimintaa.
Lähdin jatkamaan matkaani mielessäni purokeissin kammottava mittakaava, metsäammattilaisiin suunnattu perusteeton hyökkäys. Media esiintyi siinä Ylen johdolla sokean ja hullun kanan lailla.