Hyvinvointialueiden johtajat kantavat huolta lisäsopeutusten kohdistumisesta ihmisten arkeen.
Tehdyillä linjauksilla voi johtajien mukaan olla kauaskantoisiakin vaikutuksia palvelujen saatavuuteen ja laatuun. Päätökset eivät myöskään tarjoa riittävästi ratkaisuja henkilöstöpulasta johtuviin ongelmiin ja resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen, todetaan hyvinvointialueiden johtajien verkoston kannanotossa hallituksen kehysriihipäätöksiin.
Kannanoton mukaan palvelujärjestelmässä suurimmat kustannukset tulevat ympärivuorokautisista toiminnoista, kuten erityisryhmien asumispalveluista ja sairaaloiden vuodeosastohoidosta.
– Pitkällä tähtäimellä näiden toimintojen kriittinen tarkastelu voi vapauttaa voimavaroja kohdennettavaksi muun perustason toiminnan vahvistamiseen, todetaan kannanotossa.
Johtajat odottavat valtiolta merkittäviä lainsäädäntömuutoksia, joilla voitaisiin joustavoittaa keinoja, joilla lakisääteisiä tehtäviä suoritetaan. Uusien palvelumuotojen kokeilu halutaan helpommaksi.
Mitoituksen väljentäminen tervetullutta
Hyvinvointialueiden johtajat pitävät keinoja säätelevien normien purkua ja velvoittavan lainsäädännön väljentämistä oikeana suuntana. Esimerkiksi ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen laskeminen on tervetullut linjaus.
Samalla tulisi kuitenkin tarkastella, mitkä ovat niitä ammattiryhmiä, joiden työpanos mitoitukseen voidaan laskea. Myös teknologian huomioimista tulisi johtajien mielestä tarkastella.
Hallitus kertoo kehysriihipäätöksissään, että se jatkaa hoivatyötä helpottavan ja potilasturvallisuutta lisäävän teknologian, kuten älylattioiden tai -rannekkeiden, "inhimillisen hyödyntämisen mahdollistamista henkilöstömitoituksen laskennassa".
Kehysriihessä päätetyt lisäsopeutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat johtajien mukaan huomattavia ja lisäsäästöt kohtelevat alueita eri tavoin.
Kannanoton mukaan on ymmärrettävä, että rahoituksen väheneminen johtaa myös palveluiden saatavuuden heikkenemiseen.
