Paitsi että Suomen hallitus suunnittelee 1,5 miljardin euron säästöjä kaikilta hyvinvointialueilta, niin on hyvä miettiä miksi tämä alijäämä on jäänyt aluevaltuustojen hoidettavaksi.
Aluksi nämä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset olivat budjetoitu kuntatalouden tulokseen ja nyt ne ovat eroteltu hyvinvointialueiden budjetteihin. Hyvinvointialueilla ei ole tulonhankkimiskeinoja kuten veroa hyvinvointialueen hoitamiseksi. Ruotsissa sellainen on ajateltu, että kyseiset palvelut tulevat hoidetuksi.
Lapin hyvinvointialueella tämä aiheuttaa palveluverkon karsimista. Päällekkäisiä toimintoja karsitaan sekä toimintaa uudelleenjärjestetään. Kuitenkin olisi toivottavaa ajatella sitä mikä on tarkoituksenmukaista. Lapissa on tehty investointeja, joissa toimintaa on siirretty lähelle keskussairaalaa, esimerkiksi psykiatrian toiminnot. Kuitenkin tiedetään, että valtakunnallisesti vuodepaikkoja näissäkin vähennetään.
Tilojen vähentäminen hyvinvointialueiden käytöstä ja niiden myyminen sekä uudelleenvuokraaminen esimerkiksi sijoitusyhtiöille aiheuttaa kustannuksien kasvua. Siksi tällaisia päätöksiä ei pidä tehdä hätiköiden, koska niihin käytetty raha on pois muusta palvelusta. Hyvinvointialueella on pidettävä ensisijaisesti kiinni osaavasta työvoimasta, koska se on hyvinvointialueen palveluiden laadun tae. Hyvinvointialueelle on annettava myös rauha kehittää väestölle hyvät ja vaikuttavat palvelut.