Hyvän työyhteisön merkitys työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin tukena matkailualalla on saanut jälleen vahvistusta alan tutkimuksessa. Toisten auttaminen, kunnioitus ja yhteiset pelisäännöt auttavat viihtymään työssä, ja nämä tekijät ovat työpaikalla myönteisten tunteiden ja ilmapiirin rakennuspalikoita. Myönteiset tunteet ja turvallinen ilmapiiri puolestaan toimivat työhyvinvoinnin rakentamisen tukena.
Toisten huomioiminen ja kunnioitus auttavat luomaan työpaikoilla yhteishenkeä niin, että töitä on mukava tehdä. Hyvän työyhteisön ylläpitoa ei voi jättää työntekijöiden harteille, vaan hyvä työyhteisö muodostuu tukemalla työntekijöitä tietoisesti myönteisten tunteiden ja ilmapiirin rakentamiseen. Tämä vaatii johtamista.
Tietoista toimintaa, jolla ylläpidetään työpaikan yhteishenkeä, voidaan kutsua työhyvinvoinnin johtamiseksi. Työhyvinvoinnin synty ja ylläpito vaativat työtä joka päivä. Ei riitä, että työntekijät huomioidaan kesäjuhlien ja pikkujoulujen merkeissä, vaan työhyvinvointia tukee jokapäiväinen vuorovaikutus.
Erityisesti positiivinen kanssakäyminen ja myönteiset käytänteet, kuten positiivinen palautteen anto ja osaamisen kehittäminen voivat mahdollistaa työssään viihtyvät työntekijät.
Matkailualalla työhyvinvoinnin johtaminen ilmenee esimerkiksi niin, että pyritään pitämään yllä toimintatapoja, joissa kollegan hyvin tekemiä asioita nostetaan esille ja kannustetaan toisia parempaan lopputulokseen. Näin myös yhteisöllisyyttä pyritään vaalimaan. Erityisesti toisten kohtaaminen kasvotusten on osa hyvän työyhteisön syntyä. Myönteiset käytänteet, kuten selkeä työnjako ja avoin viestintä, ovat osa hyvinvoivaa työyhteisöä.
Lisäksi työn tuunaus koetaan matkailualalla tärkeäksi. Työn tuunauksella on mahdollista muokata työnkuvaa ja työolosuhteita niin, että ne vastaavat työntekijän toiveita.
Tutkimusten mukaan esihenkilöllä nähdään olevan suuri merkitys toimivan vuorovaikutuksen ja toisten huomioimisen mahdollistajana. Esihenkilö toimii esimerkkinä muille ja kannustaa omalta osaltaan työntekijöitä onnistumaan työssään.
Kun esihenkilö tiedostaa tunteidensa ja toimintansa vaikutuksen muihin, on hänellä mahdollisuus myös tätä kautta vaikuttaa muihin toivomallaan tavalla.
Vaikka esihenkilön toiminta on kaikkea muuta paitsi yhdentekevää, ei työhyvinvointia voida jättää kokonaan hänen harteilleen. Työhyvinvointi on myös työntekijän vastuulla. Vaikka esihenkilö pyrkisi parhaansa mukaan tuntemaan työntekijät ja heidän toiveensa, on myös työntekijän vastuulla tuoda omat tuntemuksensa esille ja auttaa esihenkilöään työssään.
Työntekijän tulisi tuntea itsensä, jotta hän myös osaisi tuoda toiveensa työnsä suhteen esille. Työhyvinvointia rakennetaan yhteistyössä ja myönteisten toimien kautta. Hyvinvoiva työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen ja mahdollistaa niin yksilön kuin organisaationkin kehittymisen.
Kirjoittaja opiskelee matkailututkimusta Lapin yliopistossa ja on tehnyt pro gradu-tutkielmansa matkailualan työhyvinvoinnin johtamisesta.