Venäjän hyökkäys Ukrainaan muuttaa Suomen suhteita itänaapurinsa kanssa, arvioi tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
– Se tietysti vaikuttaa kansainväliseen tilanteeseen ja heijastuu tietysti myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan, se on selvä asia. Mitä sitten tulee meidän Venäjä-suhteeseemme, kyllä tämä tietysti siirtää sen toiselle tasolle.
Niinistö kommentoi asiaa torstaiaamuna tiedotustilaisuudessa, jossa Suomen poliittinen johto tuomitsi Venäjän sotatoimet. Hän totesi, että ennakkovaroituksista huolimatta "tämä aamu on ollut meille kaikille järkytys".
– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät.
Hän uskoo, että Venäjän sotilaallisista toimista Ukrainassa on nähty vasta alkusoittoa.
Kaikkonen: Hyökkäys nopea ja voimakas
Niinistö kävi Ukrainan tilannetta läpi yhdessä pääministeri Sanna Marinin (sd.), puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) kanssa Presidentinlinnassa. Presidentillä sekä ulko- ja turvallisuuspoliittisella ministerivaliokunnalla (tp-utva) oli ennen tilaisuutta yhteiskokous.
Puolustusministeri Kaikkonen sanoi, että Ukrainassa käynnissä olevan laajamittaisen hyökkäyksen yksityiskohdat vielä tarkentuvat. Jo nyt on kuitenkin nähty, että Venäjän sotilaallinen operaatio ei rajoitu vain Donbassin alueelle eli Itä-Ukrainaan, jossa Venäjä aiemmin tunnusti kahden tukemansa separatistialueen itsenäisyyden.
– Venäjä vaikuttaa pyrkivän nopealla ja voimakkaalla hyökkäyksellä lamauttamaan Ukrainan sotilaallisen suorituskyvyn ja puolustustahdon sekä ottamaan haltuun strategisesti merkittäviä kohteita, hän sanoi.
Kaikkosen mukaan turvallisuustilanne tulee jatkumaan jännitteisenä ja vaikeasti ennakoitavana. Hän muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu välitöntä sotilaallista uhkaa.
Niinistön mukaan on hyvin ymmärrettävää, että moni suomalainenkin tuntee nyt pelkoa. Myös hän kuitenkin korosti, että uhka ei nyt kohdistu Suomeen.
Sisäministeriö valmistautuu pakolaisiin
Tilaisuudessa käsiteltiin Suomen apua Ukrainalle. Suomessa arvioidaan, millä tavoin tukea Ukrainalle voidaan lisätä.
– Tietenkin rahallista tukea tullaan lisäämään, mutta myös materiaalisen tuen mahdollisuutta tullaan laajasti kartoittamaan, Marin sanoi.
Pääministerin mukaan sisäministeriö varautuu siihen, että myös Suomeen kohdistuu tarvetta vastaanottaa pakolaisia Ukrainasta. Pääministerin mukaan on mahdollista, että nähdään isojakin määriä pakolaisia.
Kaikkonen kommentoi materiaaliapua sanomalla, että tällaisessa jännitteisessä tilanteessa omatkin varastot on syytä pitää kunnossa.
Ulkoministeri Haaviston mukaan tilanne Ukrainassa on äärimmäisen vakava. Haavisto kertoi ajatustensa olevan ukrainalaisten luona ja muistutti kaikkien tietävän, mitä sota merkitsee siviileille. Haaviston mukaan Venäjän sotilaalliset toimet saattavat johtaa pakolaisuuteen Ukrainasta kohti Euroopan unionia ja vaikuttavat siten Suomeenkin.
Pakotteiden vaihtoehto sotatoimet
Niinistö korosti kansainvälisen yhteisön tuomitsevan Venäjän sotilaalliset toimet Ukrainassa.
– Dialogi ei toiminut vaikka neuvotteluja käytiin pitkään ja sinnikkäästi. Nyt on sitten toinen tie. Yhdysvallat ja EU keskustelevat tänään sanktioista eli toisen tien vastauksesta, Niinistö kertoi.
Niinistöllä ei ole suunnitteilla uutta yhteydenpitoa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa. Presidentit ovat keskustelleet viimeksi tammikuun loppupuolella.
– Kyllä se taitaa olla nyt niin, ettei juuri tähän hätään ole puhuttavaa. En usko, että tilanne siitä paljoa paranisi.
Pääministeri sanoi, että Venäjän toimet tuomitaan laajasti, niin Suomen, Euroopan unionin kuin kansainvälisenä yhteisön puolesta. Eurooppa-neuvosto kokoontuu tänään käsittelemään pakotteita Venäjää vastaan.
Marin myös puolusti pakotteiden käyttöä, vaikka niiden uhka ei ole pysäyttänyt Venäjää toimimasta.
– Mikä on vaihtoehto taloudellisille pakotteille? Se on sotilaallinen toiminta. Se johtaisi tilanteen vakavoitumiseen ja entistä syvempään kriisiin, hän sanoi.
Presidentin mukaan tilanteessa voidaan nähdä toimivan kauhun tasapaino, jota ylläpitävät ydinaseet.
– En usko, että niin sanottu läntinen maailma lähtee aseellisesti liikkeelle.
Sanktioita myös Valko-Venäjälle
Haavisto kommentoi lopuksi myös Valko-Venäjän roolia tilanteessa. Hän sanoi, että kaikkien pettymykseksi Valko-Venäjästä on tullut osa Venäjän sotakoneistoa.
– Heidän maaperäänsä käytetään vihamielisiin tarkoituksiin Ukrainaa vastaan, ja tämä ei vastaa ollenkaan sitä ajatusta, jonka he ovat aiemmin esittäneet, että he ovat maa ikään kuin lännen ja idän välissä ja tasapainoilevat tässä Venäjän ja EU:n välissä.
Hän arveli, että EU:n sanktiot myös Valko-Venäjän suuntaan varmasti tiukkenevat.