Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hyö­dyn­ne­tään Suomen kak­si­kie­li­syyt­tä

Kirjoittaja toivoo, että toinen kotimainen kieli, siis ruotsi, tehdään Suomessa yhtä näkyväksi kuin englanti.
Kirjoittaja toivoo, että toinen kotimainen kieli, siis ruotsi, tehdään Suomessa yhtä näkyväksi kuin englanti.
Kuva: Maiju Torvinen

Suomi tarvitsee kaikki kynnelle kykenevät työntekoon ja yhteiskunnan kehittämiseen, myös ulkomailta. Meillä on useita toimialoja, jotka pysähtyisivät ilman ulkomaisia työntekijöitä. Myös uusia aloja syntyy työmarkkinoille. Ne vaativat osaamista, johon Suomen vähäväkinen kansa ei riitä.

Suomi on virallisesti ja käytännössä kaksikielinen. Ruotsin kieli ja sen tuoma hyöty Suomelle unohtuu usein keskusteluissa. Maailmantilanteen ja Nato-yhteyden myötä Pohjoismaat ovat tiivistäneet yhteistyötä, joka näkyy myös kielipolitiikassa. Ruotsin kielestä onkin tulossa yhteinen nimittäjämme Pohjolassa.

Suomessa puhutaan ja opetetaan ruotsia. Ulkomailta tuleva koulu- ja työikäinen väki oppii käytännössä sen alueen kielen, johon saapuu. Usein työssä pärjää hyvin englannilla ja paikallista kieltä, suomea tai ruotsia oppii myös työn ja ympäristön kautta.

Lapset oppivat paikallisen kielen tarhassa ja koulussa, mutta miten heidän vanhempansa kiinnittyvät alueeseen? Onko meillä liian tiukat vaatimukset ulkomailta tuleville paikallisen kielen osaamiselle? Odotutammeko maahanmuuttajia vähäisen kielitaidon vuoksi kotona?

Ruotsin kieltä pidetään Suomessa vaikeana kielenä oppia. Ulkomailta tuleville se on usein paljon helpompi kieli oppia kuin meille, johtuen suomalais-ugrilaisesta kieliryhmästämme. Lisäksi ruotsin kieleen ei altistuta niin kuin englannin kieleen.

Ruotsin kieli on helppo, mutta harvinainen monen suomalaisen arjessa. Altistumista voidaan lisätä eri keinoin, esimerkiksi ruotsinkielisten tietokonepelien, ohjelmien ja varhaiskasvatuksessa kielituokioiden avulla. Moni on oppinut englantiakin pelkästään vapaa-ajan harrastuksen ja yleisen altistumisen myötä. Samaa altistumista tarvitaan ruotsin kieleen koko yhteiskunnassa.

Ihminen kotoutuu alueeseen kielen ja kulttuurin kautta. Hyödyntäkäämme tehokkaammin Suomen kaksikielisyyttä myös osaajapulan hälventämisessä. Tehdään ruotsi yhtä näkyväksi kuin englanti kaksikielisessä Suomessa. Rohkaistaan uudet suomalaiset työntekoon myös heille helpomman ruotsin kielen kautta.

Kirjoittaja on lehtori ja Svenska Folktingetin koulutusvaliokunnan varapuheenjohtaja.