Onnettomuudet: Mal­mi­ju­na suistui jälleen rai­teil­taan

Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hylkeet tu­hoa­vat uhan­alai­set kalat

Perämeren hyljekanta on kasvanut ja uhkaa kirjoittajan mukaan jo uhanalaisia vaelluskaloja.
Perämeren hyljekanta on kasvanut ja uhkaa kirjoittajan mukaan jo uhanalaisia vaelluskaloja.
Kuva: Nina Susi

Lohivuosi 2023 oli huono. Lohta tutkitaan paljon, mutta syitä saaliin romahtamiseen ei esitetä. Lohille on uusi lisäuhka. Hylkeitä ei ennen nähty joella, nyt ne ovat jokapäiväisiä painajaisia. Suojellut hylkeet ovat totaaliuhka uhanalaisille vaelluskaloille.

Hyljesuojelun lähtökohta on virhe. Perusteena ovat vanhat hyljemäärät, vaikka tilanne merellä on muuttunut. Hylkeiden pääravinto menee troolareille. Ravintoa on vähemmän, hylkeiden pyynti on romahtanut, hyljemäärä kasvaa. Merellä ravintoa on vähän, pedot tulevat rannoille. Vahingot kalastukselle, kalakannoille ja lähiruualle ovat ennätykselliset. Hylje oli kalastajan elinkeino, nyt pahin tuhoeläin.

Perämerellä norpan suojelua halutaan lisätä, vaikka kanta on ravintoon ja pyyntiin nähden ylivahva. Ylisuojelun peruste on järjetön: ilmastonmuutos tulee, norppien elinolot heikentyvät, kantaa pitää kasvattaa. Yksisilmäinen ajattelu unohtaa, että vaelluskalojenkin elinolot heikentyvät. Norppien ja hallien määrän kasvaessa kaloille käy kato, kalastus ja lähiruoka häviää.

Iissä on ylläpidetty vaellussiikaa elinvoimaisena 40 vuotta. Kalastajat pyytävät jokeen nousevat siiat elävänä, lypsävät ja hedelmöittävät mädin, toimittavat hautomolle. Keväällä syntyy miljoonia pieniä siikoja, jotka pääsevät merelle kasvamaan. Siikaa kalastetaan merellä, osa tulee isona takaisin jokeen. Luontoa vastaava kierto on jatkunut vuosikymmeniä.

Nyt vaellussiika on tuhon oma. Syksyllä 2017 hylkeet norpat ja hallit uskaltautuivat jokeen. Pedot oppivat äkkiä helpon ja runsaan ruoka-aitan ja jäivät. Petojen määrä on nopeasti kasvanut, tuhot ovat moninkertaistuneet. Suojelijan luulo, että hylje ottaa kalan vain pyydyksestä, ei pidä paikkansa. Kutukalat ovat helppo ja maukas ravinto pedolle. Hylkeiden ruhjomia kaloja on myös paljon.

Ongelma on tuttu kaikilla Perämeren jokisuilla. Hylkeet ovat olleet jokialueilla vain syksyisin siikaa syömässä, mutta Iissä kesällä 2023 pedot tulivat nälissään joelle jo heinäkuussa. Nyt myös lohet ja taimenet ovat vaarassa.

Ihminen tietää kutukalan merkityksen. Hylje ei ymmärrä, että ne ahmiessaan se syö kalan tulevaisuuden ja oman tulevan ravintosakin.

Hyljesuojelijat WWF Suomen Sampsa Vilhunen ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Tapani Veistola: hylkeet ovat arkipäivää jokialueilla kalojen kutuaikana. Oletteko huolissanne uhanalaisten lohien, taimenien ja siikojen tulevaisuudesta? Ympäristöministeri Kai Mykkänen, ryhtyvätkö ympäristöihmiset toimiin lohen, taimenen ja siian pelastamiseksi?