Kotimaisen kalan kulutus on enää 11 kiloa/suomalainen/vuosi. Kaupallinen merisaalis on huomattavan pieni. Iijokisuulla saalis oli 73 000 kiloa 2001, nyt 20 000–30 000 kiloa. Hyljetuhot merellä ovat mittavia, mikä vaikuttaa myös ilmastotavoitteisiin. Terveellinen lähikala joudutaan korvaamaan päästötuotteilla.
Hyljetuhojen varsinainen syy ei ole hylje, vaan ylisuojelu. WWF:n mukaan (Kaleva 21.7.2021) ”Itämeren norppaa uhkaa sukupuutto ellei lajin metsästyskiintiötä lasketa”. Ei uhkaa, uhka on muualla.
Lapin Kansa kysyy (4.7.): ”Kuka suojelee ammattikalastajaa. Hylkeet syövät saaliin, karkottavat muut kalat, rikkovat pyydyksiä, aiheuttavat lisätyötä”. Kalat ja kalastajat ovat kriisissä. Suojelijat vaativat lisää suojelua, vaikka merellä hyljetuhot ovat valtaisia.
Hylje oli aiemmin kalastajan tulonlähde, ylisuojelulla hylje oppi kalastajan pahimmaksi viholliseksi. Merellä on vähemmän ravintoa kuin ennen, hylje tulee rannoille ja jo jokiin vaelluskalojen perässä. Suojelija vaatii hylkeitä lisättäväksi, koska ilmastomuutos voi uhata hyljettä. Uhka on suurempi vaelluskaloille ja lisäuhka on jokiin työntyvät hylkeet. Merellä halli on lisäkiusa.
Perämeren kokemuksia voisi hyödyntää Saimaalla. Ei tule katsoa vain kuutin kuolemaa, vaan kannan kasvua, lisääntyvän norppamäärän vaikutuksia, vesistöä, kaloja, kalastajia ja lähiruokaa. Kuinka paljon norppia voi olla? Miten käy kalojen ja kalastajien? Mitä vaikuttaa, kun lähikala joudutaan korvaamaan päästölähteillä?
Saimaan 500 norppaa syö puoli miljoonaa kiloa kalaa/vuosi. Jos olisi 3 000 hyljettä, ne söisivät kolme miljoonaa kiloa. Osa on suoraan pois kalastajilta, lähiruuasta.
Kalastajille vielä isompi haitta on suojelu, rajoitukset, pyydystuhot ja kalastajien kulut, työt moninkertaistuvat. Norppa oppii uusia tapoja syömään myös siikaa, taimenta ja järvilohta, hyödyntämään kalastajien rysiä, nuottia ja jopa troolia. Hylje-estot ja -karkottimet ovat iso lisäkulu kalastajille, norpalle vain pieni hidaste kalastajan pyydyksen tai hyödyntämiseen.
Mitä enemmän norppia, sitä vaikeampaa ja vähemmän on kalastusta, vähemmän lähiruokaa. Perämerellä on menty liiallisuuteen. Kalastajien elinehdot on kurjistettu, vaelluskalatkin on uhattuna. Saimaan kuutin kuoleman ohessa ja sen sijaan tulisi tarkastella myös Saimaan kalastajan, lähikalan tulevaisuutta.
Perämeren kalastajien ja lähiruuan surkean tilanteen syy ei ole hylje. Syy on ylimitoitettu hyljesuojelu. Miten käy kalojen ja kalastajien Saimaalla?