HUSin yli­lää­kä­ri: Suo­mes­sa ko­ro­na­kuol­lei­suus voi nousta Ruotsin lu­kui­hin

HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen sanoo, että Suomessa ollaan edelleen viidennellä epidemiaviikolla epidemian alkuvaiheessa, joten rajoitusten purkaminen on liian aikaista.

Helsinki
Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka pitkän altistuksen uuden koronaviruksen tarttuminen henkilöltä toiselle vaatii.
Toistaiseksi on vielä epäselvää, kuinka pitkän altistuksen uuden koronaviruksen tarttuminen henkilöltä toiselle vaatii.
Kuva: Timo Marttila

Suomessa koronakuolleisuus saattaa nousta samaan kuin Ruotsissa. Näin arvioi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen.

– Pidän sitä hyvin mahdollisena. En toivottavana, mutta mahdollisena, sanoi Järvinen Ylen haastattelussa lauantaiaamuna.

– Aika lailla kuolleiden määrään vaikuttaa se, miten me pystymme suojaamaan meidän iäkkäitämme.

Ruotsissa koronaan oli kuollut perjantaina 1400 ihmistä, kun Suomessa kuolemia oli raportoitu 82. Ruotsin väkiluku on noin kaksi kertaa suurempi kuin Suomessa.

Myös tartunnan saaneita on suhteessa paljon enemmän kuin Suomessa.

Järvisen mukaan Ruotsin kuolleisuutta selittää osin se, että virus on levinnyt nopeasti vanhusten hoivakodeissa. Toisaalta Ruotsin tehohoitokapasiteetti on aika lailla käytössä.

– Tietysti on pieni mahdollisuus ja toiveet siihen, että tauti (Suomessa) kokonaan hiipuisi, mutta tällaiselle taudille pitäisin sitä vaihtoehtoa hyvin epätodennäköisenä.

Suomi on tällä hetkellä koronaepidemian viidennellä viikolla ja epidemian alkuvaiheessa. Järvisen mukaan epidemian kulkua kuvaava käyrä lähtee vielä nousuun.

Rajoitustoimien purkamista Järvinen ei pidä vielä ajankohtaisena. Rajoitusten purkaminen voisi johtaa niin kutsuttuun toiseen aaltoon, joka saattaisin olla vielä ensimmäistä aaltoa hankalampi.

Useat Suomen koronavirustartunnoista liittyvät massatapahtumiin, joissa tartunnan saanut on altistunut virukselle pidempiaikaisesti. Näin kertoi STT:n haastattelussa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen.

Uuden koronaviruksen leviämisherkkyydestä ei toistaiseksi ole varmaa tietoa. Salmisen mukaan THL tekee parhaillaan perhetutkimusta, joka pyrkii osaltaan selvittämään sitä, minkä pituisen altistuksen koronaviruksen tarttuminen vaatii.

Tiede yrittää eri puolilla maailmaa parhaillaan selvittää myös sitä, miksi osa ihmisistä sairastaa COVIC-19-taudin oireettomana, kun taas toisille koronavirus aiheuttaa vaikean hengitysvajauksen.

Esimerkiksi lapset eivät juurikaan kärsi koronaviruksesta, kun taas miehiin virus näyttää iskevän muita ankarammin.

– Lapset sairastavat keskimäärin virusten aiheuttamia hengitystie-infektioita aikuisia selvästi enemmän. Taudit saattavat olla jopa rajumpia, mutta tässä (koronaviruksen kohdalla) näyttää olevan täysin päinvastoin, sanoi HUSin infektiosairauksien ylilääkäri Asko Järvinen Ylelle.

Järvisen mukaan koulujen sulkeminen onkin vaikuttanut koronaviruksen leviämiseen vähiten kaikista käytössä olevista rajoituksista. Hänen mukaansa koulut voitaisiinkin avata ensimmäisten toimenpiteiden joukossa, kun koronarajoituksia ryhdytään purkamaan.

– Ja näinhän monet maat ovat nyt tekemässä, Järvinen totesi.