Hoi­to­jen tur­val­li­suus huo­let­taa syö­pä­po­ti­lai­ta – on kui­ten­kin tär­keää, ettei kukaan jätä ha­keu­tu­mat­ta tut­ki­muk­siin ja hoi­toi­hin ko­ro­na­vi­ruk­sen pelossa

Kiireelliset leikkaukset ja sädehoidot pyritään toteuttamaan normaalisti poikkeusaikanakin. Infektioriskiä vältetään viime kädessä vaikka miettimällä erillistä sisääntuloreittiä.


Syöpätutkimukset pyritään tekemään entiseen tapaan mahdollisimman nopeasti. Tutkimuksiin hakeutumista ei pidä vältellä, jos epäilee sairastavansa syöpää. Kuvassa tietokonetomografialaite, jota käytetään syövän ja sen levinneisyyden toteamisessa.
Syöpätutkimukset pyritään tekemään entiseen tapaan mahdollisimman nopeasti. Tutkimuksiin hakeutumista ei pidä vältellä, jos epäilee sairastavansa syöpää. Kuvassa tietokonetomografialaite, jota käytetään syövän ja sen levinneisyyden toteamisessa.
Kuva: Hanna Koikkalainen

Koronainfektio on saanut monen syöpäpotilaan ja läheisen miettimään, onko hoitoja nyt turvallista jatkaa tai ylipäänsä aloittaa. Syöpäjärjestön neuvonta on ajoittain ruuhkautunut kansalaisten huolestuneista yhteydenotoista. Myös sairaaloiden hoitajat ovat olleet kovilla runsaiden yhteydenottojen takia.

– Pääsääntöisesti hoitoja on turvallista jatkaa. Kehotan kuitenkin ottamaan omaan hoitoyksikköön yhteyttä ja keskustelemaan omasta tilanteesta. Yksilöllinen riskiarvio on nyt paikallaan, neuvoo syöpätautien ja sädehoidon erikoislääkäri Tom Wiklund syöpäsairaala Docratesista.

Koronaepidemiasta huolimatta syövät hoidetaan, mutta keinot valitaan siten, ettei potilas ajaudu syöpähoidon vuoksi hallitsemattomaan infektioriskiin. Syövän parantamiseen tähtäävät leikkaukset ja sädehoidot pyritään toteuttamaan normaalisti.

Joissakin tapauksissa hoitoja joudutaan kuitenkin miettimään uudestaan. Esimerkiksi lääkehoidon annostelua voidaan harventaa tai tauottaa tai valita potilaalle vähemmän riskiä aiheuttava lääkitys.

– Joissakin tapauksissa myös arvioidaan, voitaisiinko kiireettömiä hoitoja nyt siirtää, toteaa Wiklund.

Syöpähoidot heikentävät vastustuskykyä

Syöpähoidot heikentävät potilaiden vastustuskykyä. Tämä lisää riskiä saada tartunta ja sairastua vakavammin kuin henkilö, jolla on normaali vastustuskyky. Koronaviruksen kohdalla etenkin verisyöpä-, imusolmukesyöpä- sekä keuhkosyöpäpotilaat ovat suuremmassa riskissä.

Immuniteetti heikentyy tapauskohtaisesti syöpähoitojen yhteydessä keskimääräisesti noin yhdestä kuukaudesta puoleen vuoteen. Jo parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä saada hankala infektio.

Syövän parantamiseen tähtääviä leikkauksia ja sädehoitoja jatketaan. Kohonneen infektioriskin takia esimerkiksi lääkehoidon annostelua voidaan harventaa tai tauottaa tai valita potilaalle vähemmän riskiä aiheuttava lääkitys.
Syövän parantamiseen tähtääviä leikkauksia ja sädehoitoja jatketaan. Kohonneen infektioriskin takia esimerkiksi lääkehoidon annostelua voidaan harventaa tai tauottaa tai valita potilaalle vähemmän riskiä aiheuttava lääkitys.

Mikä tahansa infektio on aina riski syöpäpotilaalle normaalioloissakin, ja tavanomainen kausi-influenssa on syy keskeyttää hoidot. Etenkin nyt on syytä ilmoittaa hoitavalle taholle mahdolliset pienimmätkin flunssan oireet. Jos tavallinen flunssa voi olla vaaraksi syöpäpotilaalle, eikö heidät pitäisi testata koronaviruksen poissulkemiseksi?

– Viranomaisten asettamilla rajoituksilla pyritään välillisesti myös siihen, että esimerkiksi kehitteillä olevat pikatestit saataisiin käyttöön ennen mahdollista epidemian huippua. Uskon, että lähitulevaisuudessa syöpäpotilaat tullaan testaamaan, toteaa Wiklund.

Infektio-oireisia pyrkinyt syöpäpoliklinikalle

Lännen Median maakuntien yliopistosairaaloista kerrotaan, että syöpäpotilaat ovat suhtautuneet pääsääntöisesti hyvin koronaepidemian aiheuttamiin uusiin ohjeistuksiin ja toimintatapoihin. Valitettavasti on ollut myös tapauksia, joissa infektio-oireisia on pyrkinyt syöpäpoliklinikalle.

– Osa potilaista on puolestaan oma-aloitteisesti perunut kontrollikäyntejä, jotka voidaan hoitaa puhelimitse, ja he ovat olleet kiitollisia mahdollisuudesta etävastaanottoon, toteaa Tampereen yliopistosairaalan vastuualuejohtaja Tuula Lehtinen.

Oulun yliopistollisen sairaalan syöpätautien ja hematologian vastuualuejohtaja Hanne Kuitunen kertoo, että on ollut hyvä huomata potilaiden luottavan epidemiatilanteessa ammattilaisten arvioon siitä, onko hoitoja turvallista jatkaa.

Kriisin myötä uudet toimintamallit käyttöön

Suomen syöpälääkärit tekevät tiivistä yhteistyötä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Vaikka koronainfektio on uusi tauti, on muualta maailmasta ehtinyt jo kertyä tietoa hoitokokemuksista, toteaa Turun yliopistollisen sairaalan toimialuejohtaja Sirkku Jyrkkiö.

Kansainvälinen suositus on, että syöpäpotilaiden sairaalakäynnit pyritään minimoimaan ja osa käynneistä korvataan nyt puhelinsoitoilla. Esimerkiksi jälkiseuranta hoidetaan puhelimitse.

– Pakon edessä ihminen myös taipuu, sillä teknologian suomat etävastaanottomallit videopuheluineen on otettu ennätysvauhdilla käyttöön. Tähän asti on suorastaan arkailtu niiden käyttöönottoa, huomauttaa Jyrkkiö.

Verkkopoliklinikan avulla hoitohenkilökunnat saavat sähköisen viestin suurellekin potilasjoukolle nopeasti.

Syöpäpotilas kutsutaan kuitenkin epidemia-aikanakin sairaalaan, jos se on hoitojen takia välttämätöntä.

Saattajia mukaan vain äärimmäisissä tapauksissa

Kansallisesti yhtenäinen linjaus on, että saattajia ja omaisia ei nyt oteta poliklinikalle kuin äärimmäisissä tapauksissa, jotka hoitohenkilökunta arvioi tapauskohtaisesti. Tällainen voi olla esimerkiksi pyörätuolia käyttävän avustaja. Joukkoliikenteen käyttöä on syytä välttää.

Moni syöpäpotilas voi miettiä, onko sairaalaan turvallista mennä. Sairaaloiden henkilökunta on tottunut huolehtimaan hygieniasta, mutta silti sairaalaympäristö on paikka, jossa käy paljon ihmisiä, ja se jo sinänsä lisää tartuntavaaraa.

Sairaalaan mentäessä pätevät samat viranomaisohjeistukset kuin muuallakin liikkuessa. Turvaväli on syytä pitää ja hygieniasta tulee huolehtia.

– Tapauskohtaisesti voidaan varmasti myös miettiä, onko potilaan turvallisuudentunteen kannalta perusteltua esimerkiksi käyttää erillistä sisääntuloreittiä syöpäpoliklinikalle, sanoo Jyrkkiö.

Lännen Median haastattelemien syövänhoidon johtavien lääkäreiden mukaan maassa on sovittu tiiviin yhteistyön tuloksena yhtenäiset linjaukset. Yhteistyön ja auttamisen henki on vahva, jotta kaikki syöpähoitoa tarvitsevat voidaan hoitaa turvallisesti poikkeustilan aikanakin.

– Meillä on olemassa hyvä reservi eläkkeellä olevia sekä osa-aikatyötä tekeviä, joista saamme tarvittaessa lisähenkilökuntaa, kertoo Jyrkkiö.


Ohjeita

Syöpää ei pidä jättää hoitamatta koronapelossa

Jos epäilet sairastavasi syöpää, älä epäröi ottaa yhteyttä hoitotahoon epidemia-aikanakaan. Koronapelossa ei pidä jättää syöpää hoitamatta.

Syöpähoidot pyritään viemään läpi hoitosuunnitelman mukaan myös epidemia-aikana.

Kontrollikäynnit pyritään hoitamaan puhelimitse, jotta potilaan ei tarvitse mennä sairaalaan.

Syöpähoitoihin pitää mennä sairaalaan hoitosuunnitelman mukaan, mikäli ei ole saanut muita ohjeita hoitavalta taholta.

Tilatut ja sovitut tutkimukset tehdään normaalisti. Kun käydään toimenpiteissä, vältetään ruuhka-aikoja ja pidetään etäisyyttä muihin ihmisiin.

Sairaalaan epidemia-aikana ei saisi tulla ulkopuolisia ihmisiä, joten omaiset ja saattajat eivät voi tulla potilaan mukaan.

Viranomaisten antamat suositukset koskevat jokaista, myös syöpäpotilasta ja hänen omaistaan. Vältä turhia ihmiskontakteja, pysyttele kotona, huolehdi hygieniasta.