Ulkomaisia hoitajia on tarjottu ratkaisuksi hoitajapulaan, mutta Manner-Suomen kahdestakymmenestä sairaanhoitopiiristä vain viisi on rekrytoinut ulkomailta hoitohenkilökuntaa kuluneena vuonna. Asia selviää STT:n sähköpostitse sairaanhoitopiireille tekemästä kyselystä. Palkattujen hoitajien määrät vaihtelivat muutamista ihmisistä muutamiin kymmeniin.
Vastausten perusteella eniten ulkomaisia hoitajia on saapunut Päijät-Hämeeseen, jonne on kuluvana vuonna palkattu noin 50 filippiiniläistä sairaanhoitajaa. Toiseksi eniten kansainvälisiä rekrytointeja on tehnyt Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä, joka on palkannut Myanmarista 46 "hoitohenkilöstötaustaista" ihmistä ikääntyneiden palveluiden toimialueelle.
Suurin osa vastaajista kertoo, että ulkomaisten hoitajien rekrytoinneista on keskusteltu ja asiaa on selvitetty, mutta varsinaisia päätöksiä tehdään, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa vuoden alussa.
Neljä sairaanhoitopiiriä on tehnyt suunnitelmia palkkauksista vuodelle 2023. Henkilömäärät ovat edelleen vaatimattomia.
Ulkomaisten hoitajien määrä Suomessa on mysteeri
Sairaanhoitopiirien ilmoittamat määrät vaikuttavat pieneltä suhteutettuna siihen, että työ- ja elinkeinoministeriön mukaan sote-alalle tarvitaan vuoteen 2030 mennessä 200 000 uutta työntekijää. Tästä määrästä vähintään 10 prosenttia on tarkoitus kattaa kansainvälisillä rekrytoinneilla, kertoo ministeriön johtava asiantuntija Katri Niskanen.
– Muutos tulevina vuosina on siis suuri ottaen huomioon, että tällä hetkellä ulkomaisen työvoiman osuus on useissa sote-alan ammattiryhmissä vain muutaman prosentin luokkaa, Niskanen sanoo.
Ministeriössä ei ole tarkkaa tietoa siitä, paljonko ulkomaisia hoitajia on viime aikoina tullut tai on tulossa Suomeen. Työnantajat päättävät, paljonko ulkomaisia hoitajia Suomeen palkataan.
– Sote-alan toimijat tekevät tietysti omat rekrytointipäätöksensä, joista ei ole velvoitetta sinänsä ilmoittaa, Niskanen sanoo.
Sote-alan työnantajakenttä on pirstaloitunut. Kokonaiskuvan saamiseksi STT tiedusteli asiasta sairaanhoitopiirien lisäksi Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:lta ja Henkilöstöpalveluyritysten liitto HPL:stä. Viimeisimmästä kerrottiin, ettei liitolla ole asiasta tietoa.
Myös KT:n kehittämispäällikkö Sirpa Sivonen kertoo, ettei heillä ole tämänhetkisestä tilanteesta tarkempaa tietoa.
– Käynnissä olevia ja suunnitteilla olevia rekrytointeja on ympäri Suomen ja puhutaan sadoista hoitajista, Sivonen sanoo.
Suomi tavoittelee kahdenvälisiä maasopimuksia kolmansien maiden kanssa
Katri Niskanen kertoo, että ministeriön agendalla on lisätä valtion roolia sote-henkilöstön riittävyyden takaamiseksi. Ministeriön tavoitteena on, että Suomi voisi solmia kahdenvälisiä maasopimuksia sote-ammattilaisten rekrytointien tukemista varten.
– Juuri pohditaan sitä, minkä maiden kanssa Suomi voisi valtiona lähteä tekemään sopimuksia. Tämän ja ensi vuoden aikana otetaan ensimmäisiä askeleita sen edistämiseksi, Niskanen jatkaa.
Sopimukset työvoiman maahanmuuton edistämiseksi tehtäisiin ensi vaiheessa todennäköisesti yhden tai kahden maan kanssa. Keskusteluissa ovat olleet ainakin Intia, Vietnam ja Filippiinit.
– Monet maat kouluttavat vientiin hoiva-alan osaajia. Siellä on ajatuskin, että osa sijoittuu ulkomaille, Niskanen sanoo.
Vielä on auki, millaisia sopimuksia ja millaisilla resursseilla Suomi valtiona ryhtyy toteuttamaan.
– Poliittinen tahtotila ratkaisee, miten paljon sote-alan kansainvälisiin rekrytointeihin halutaan valtiona panostaa, Niskanen sanoo.
Pyysimme Valvirasta tiedot 2020-luvulla tehdyistä lupapäätöksistä kolmansissa maissa tutkinnon suorittaneiden osalta. Vuosien 2020–2022 aikana Valvira on laillistanut EU-ETA-alueen ulkopuolella kouluttautuneita sairaanhoitajia yhteensä 59 ja röntgenhoitajia kolme.
– Käytännössä kaikki EU-ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajaksi tai röntgenhoitajaksi kouluttautuneet täydentävät Suomessa Valviran määräyksestä lisäopinnoin aiempaa koulutustaan siten, että heidän pätevyys vastaa suomalaista koulutusta, sanoo Valviran ryhmäpäällikkö Jenni Kangas.
Kankaan mukaan useilla sairaanhoitajan laillistusta hakevilla on myös lähihoitajan tutkinto Suomessa suoritettuna ennen kuin hakevat sairaanhoitajan laillistusta.
– Syytä tähän en täysin osaa sanoa, mutta oletan, että se johtuu siitä, että työnantajat tällaista edellyttävät. Tämä ei ole missään nimessä Valviran edellyttämä tai toivoma käytäntö, Kangas sanoo.
Yhdellekään alueen ulkopuolella kouluttautuneelle ei ole viimeisen kolmen vuoden aikana myönnetty oikeutta käyttää lähihoitajan nimikesuojattua ammattinimikettä. Hoiva-avustajat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä, joten heitä Valvira ei rekisteröi.
Terveydenhoitoalan liitto Tehyn kansainvälisten asioiden asiantuntija Sari Koivuniemi muistuttaa ongelmista, joita voi liittyä kolmansista maista tulevien työntekijöiden rekrytointeihin. Sote-alan henkilöstöpulaa ei tule siirtää köyhimpien maiden kannettavaksi.
– On sellaisia vaaroja, että maissa koulutetaan ihmisiä muiden maiden tarpeisiin, mutta investoinnit omaan terveydenhuoltoon ovat minimaalisia. Filippiinit on hyvä esimerkki. Sieltä lähtee paljon hoitajia, mutta maan omat terveydenhuoltopalvelut eivät ole kovin hyvät, Koivuniemi sanoo.
Yksi suurimmista hoitajia Suomeen välittävistä yrityksistä on henkilöstöpalveluyritys Barona, joka kertoo välittävänsä Suomeen hoiva-avustajiksi alemman sote-alan tutkinnon tehneitä. Yrityksen sote-alasta vastaavan johtajan Simo Lohen mukaan Barona rekrytoi tänä vuonna noin 1 000 ihmistä, joista puolet tulee Filippiineiltä, puolet Intiasta.
– Me emme rekrytoi mistään sellaisesta maasta, mikä heikentäisi maan omaa kyvykkyyttä hoitaa asioita, Lohi vastaa kysymykseen Filippiinien heikosta terveydenhuollontilanteesta.
Sairaanhoitajia rekrytoidaan hoiva-avustajiksi
Toiseksi epäkohdaksi Koivuniemi nostaa tilanteet, joissa maahan saapuneet ovat päätyneet eri töihin kuin heille on luvattu. Esimerkiksi filippiiniläiset sairaanhoitajat ovat saattaneet luulla tulevansa tekemään sairaanhoitajan töitä, mutta ovat päätyneet hoiva-avustajiksi. Väärinkäsitys on voinut syntyä, jos esimerkiksi hoiva-avustajan työtä on mainostettu "nurse assistant" -nimikkeellä.
– Hoiva-avustajan työstä ei voi puhua nurse-tittelillä. Maahanmuuttajan voi olla mahdoton ymmärtää tätä eroa, Koivuniemi sanoo.
Tehy pitää epäeettisenä, jos sairaanhoitajia rekrytoidaan hoiva-avustajiksi.
Simo Lohi kertoo, että suurin osa Baronan palkkaamista sairaanhoitajista tulee työskentelemään lähihoitajina.
– Joka ikinen tietää tasan tarkkaan suullisesti ja kirjallisesti, mihin tulee töihin. Suurin osa ihan viihtyy niissä tehtävissä, Lohi sanoo.
Lohi myöntää, että sairaanhoitajien palkkaaminen hoiva-avustajiksi ei ole ongelmatonta.
– Itsekin olen sitä mieltä, että on resurssin hukkaamista, että päteviä sairaanhoitajia rekrytoidaan lähihoitajiksi. Ongelma on siinä, että meillä ei ole maksajaa sille sairaanhoitajan pätevöitymiselle, Lohi sanoo.
