"Hoi­ta­ja­mi­toi­tus täyttyy jo" – ko­ro­na­epi­de­mia ei estäne hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen to­teu­tu­mis­ta suun­ni­tel­lus­ti lo­ka­kuus­sa, mutta tu­le­vai­suu­den ra­hoi­tus on yhä huolena

Hoitajamitoituksen rahoitus sai helpotusta porrastamisesta. Rahoituksesta päätetään syksyn budjettiriihessä. Kuvassa koronahoitaja Silja Mäkinen kuvattuna HUSin kirurgisen sairaalan tiloissa. Mäkinen ei liity juttuun.

Kuva: Arttu Laitala

Uuden hoitajamitoituksen olisi pitänyt astua voimaan lauantaina 1. elokuuta. Koronaepidemia kuitenkin siirsi lain voimaanastumisen lokakuun alkuun, jolloin ikäihmisten ympärivuorokautisessa hoivassa vaaditaan 0,5 hoitajaa asiakasta kohti.

Hoitajamitoituksen nostaminen porrastetaan siten, että 0,7 työntekijän mitoitus on täysimääräisesti voimassa vuonna 2023.

Sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto Tehyssä ja lähihoitajien ammattiliitto Superissa ei uskota, että koronavirusepidemia tulisi vaikuttamaan hoitajamitoituksen ensimmäisen etapin toteutumiseen tavoitteen mukaisesti. Superin puheenjohtaja Silja Paavolan mukaan 0,5 hoitajan mitoitus täyttyy paikoittain reilustikin jo nyt, sillä tähän asti 0,5 hoitajan mitoitusta on ohjattu laatusuosituksella.

– Kyllä se ihan realistinen tavoite on.

Tehyn sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen ei usko, että lain astuminen voimaan lokakuun alussa näkyisi heti suurina muutoksina tai resurssitarpeina.

– Haasteellisemmaksi tulevat seuraavien vuosien mitoituksen nostaminen.

Kuntaliitto: Lakiehdotukseen tehdyt muutokset tervetulleita

Kuntaliitto kritisoi keväällä hoitajamitoitusta koskevaa lakiehdotusta hatarasta rahoituspohjasta ja esitti lakimuutoksen siirtämistä. Kuntaliiton toukokuussa teettämän kyselyn mukaan yli 90 prosenttia kunnista ei olisi toteuttanut hoitajamitoituksen nostoa koronakriisin aikana.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen kertoo, että sittemmin lakiehdotukseen tehdyt muutokset ovat tervetulleita. Perustuslakivaliokunta vaati, että hoitajamitoitukseen on oltava rahoitus sitä mukaa, kun laki astuu voimaan ja mitoitusta nostetaan. Tämän vuoksi hoitajamitoituksen nostaminen toteutetaan porrastetusti.

– Olisimme toivoneet pidempää lykkäystä, mutta näillä mennään.

Koronalla on arvioitu olevan yhteensä 1,9 miljardin vaikutukset kuntatalouteen, Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen kirjoittaa sähköpostitse.

– Valtion lisätalousarviossa on kesäkuussa päätetty kuntien tukipaketista, jonka suuruus on 1,4 miljardia euroa. Jo pelkästään noiden lukujen perusteella kuntien tilanne näyttää synkältä eikä valtion vastaantulo riitä korjaamaan kuntatalouden kyykkäystä vuonna 2020.

Rahoitusta digitaalisten palveluiden kehittämisestä?

Hallitus on laskenut hoitajamitoitusuudistuksen tuovan siirtymäajan päättyessä 178,9 miljoonan euron lisäyksen kunnille myönnettäviin valtionosuuksiin. Siirtymäajan rahoituksesta puuttuu vielä reilu 96 miljoonaa.

Rahoitusta on suunniteltu hankittavan esimerkiksi yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkauksilla sekä kuntien digitaalisten palveluiden kehittämisellä.

– Rahoitusta on pohjustettu esimerkiksi kuntien terveyspalveluiden digitaalisesta kehittämisestä saatavista säästöistä. Tämä on hataralla pohjalla, sillä kehitystyö aiheuttaa kustannuksia ennen kuin sillä aletaan säästää, Karhunen sanoo.

Myös hyvinvointiala Hali ry:n hoivajohtaja Arja Laitinen katsoo rahoituksen olevan edelleen hataralla pohjalla.

– Esimerkiksi Kela-korvausleikkauksista saatavat tulot riippuisivat siitä, paljonko palveluita kulutetaan.

Rahoituksesta ja rahoituskeinoista päätetään syksyn budjettiriihessä.

Kunnat ovat vaikeassa tilanteessa, mutta koronavirusepidemialla ei ole suurta vaikutusta hoitajamitoituksen toteutumiseen, arvioi sosiaali- ja terveysministeriön Yhteisöt ja toimintakyky -osaston johtaja Taru Koivisto.

– Kuntien talousvaikeuksiin liittyy muutakin, kuin ikäihmisten ympärivuorokautiset palvelut ja koronakriisi. Sitä on erittäin vaikeaa tässä tilanteessa arvioida, kuinka lopullinen hoitajamitoitus toteutuu parin vuoden päästä.

Tukipalveluihin tarvitaan lisää resursseja

Lokakuussa haasteeksi nousee se, että uuden lain astuessa voimaan henkilöstömitoitukseen ei enää lasketa tukipalvelutehtäviä, vaan ainoastaan välitön asiakastyö, Laitinen arvioi.

– Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että lähihoitaja tekee välitöntä hoitotyötä tarjoillessaan päiväkahvia asiakkaalle. Astian vieminen tiskikoneeseen onkin välillistä hoitotyötä, eikä sitä lasketa enää hoitajamitoitukseen. Palveluntuottajien on siis lisättävä resursseja joka tapauksessa välilliseen työhön, ja tämä tulee lisäämään palveluntuottajien kustannuksia jo lokakuussa.

Siitosen mukaan tukipalvelujen erottaminen hoitajamitoitukseen laskettavasta työajasta on sinänsä erittäin hyvä asia. Tukipalvelut olivat omiaan lisäämään hoitohenkilökunnan kuormitusta kevään aikana.

– Esimerkiksi hygieniatason ylläpito vei paljon resurssia. Monilla oli tunne, että aika menee ovenkahvojen hinkkaamiseen ikäihmisten hoitamisen sijaan, Siitonen kertoo.

– Jos koronaepidemian toinen aalto tulee ja siivousta on sen myötä vieläkin enemmän tehostettava, niin väkeä on tukipalveluihin todellakin palkattava lisää. Ei voi mennä niin, että koulutetut hoitajat tekevät ruokahuoltotehtävät ja siivoukset.

Oikaisu 3.8.2020 kello 20.39: toisin kuin jutussa kerrottiin, Minna Karhunen on Kuntaliiton toimitusjohtaja, ei puheenjohtaja. Kuntaliiton puheenjohtaja on Joona Räsänen.