Pääkirjoitus: Hy­vin­voin­ti­alue joutuu ha­ke­maan lai­nan­ot­to­val­tuuk­sia val­tiol­ta – se on pe­rus­tel­tu vaa­ti­mus

Kolumni: Hyvä elämä ei ole paikka vaan suunta

Mainos: Lapin Kansa Digi 13,90 €/kk – tilaa tästä

Hiih­tä­jä­po­jat lip­pu­tan­gon juu­rel­la: kuvakin sen to­dis­taa, että Ou­nas­vaa­ran Ju­han­nus­kal­lion be­to­ni­ja­lus­tat on tehty lip­pu­tan­ko­ja varten

1960-luvun alussa otettu kuva todistaa, että Juhannuskallion molemmat betonijalustat ovat lipputankoa varten. Pienemmästä eli vanhemmasta jalustasta tanko on jo poistettu.
1960-luvun alussa otettu kuva todistaa, että Juhannuskallion molemmat betonijalustat ovat lipputankoa varten. Pienemmästä eli vanhemmasta jalustasta tanko on jo poistettu.
Kuva: Vestisten perhealbumi

Uusi Rovaniemi julkaisi viime viikolla Marjatta Bycklingin ottaman kuvan Ounasvaaran Juhannuskalliolta. Byckling halusi tietää, mikä on kuvassa näkyvien kahden suuren betonijalustan historia.

Bycklingin kuva sai rovaniemeläisen Vestisen perheen tutkimaan omia valokuva-albumeitaan. Niistä löytyi samalta paikalta otettu kuva, joka todistaa oikeaksi arvelun, että kyseessä ovat lipputangon jalustat.

– Kuvan oheen ei ollut merkitty vuosilukua, mutta arvioisin, että olen kuvassa 10–11-vuotias. Kuva on siis luultavasti otettu vuonna 1960 tai 1961, Matti Vestinen sanoo.

Matin lisäksi kuvassa ovat hänen nuorempi veljensä Tapio ja naapurin poika Heikki. He molemmat ovat jo edesmenneet.

Isän kanssa hiihtoretkellä

Matti Vestinen ei muista kuvan hiihtoretkeä eikä myöskään kuvaustilannetta. Hän arvelee, että retkellä on ollut mukana hänen isänsä Sulo Vestinen, joka lienee myös ottanut kuvan. Kuvassa näkyvät pitkät sukset ovat luultavasti isän.

– Isä harrasti liikuntaa. Hän oli kuorma-autoilija ja osallistui aina ammattiautoilijoiden hiihtokilpailuihin, Matti Vestinen muistelee.

Vestisen perhe asui Korkalovaarassa.

– Olemme varmaan tulleet isän kuorma-auton kyydissä Ounasvaaralle ja hiihdelleet sitten siellä.

Kuvasta näkyy, että isompi lipputanko on vielä pystyssä, mutta pienemmässä jalustassa tankoa ei enää ole.

– En tiedä, milloin tuo toinenkin lipputanko on poistettu. Sellainen mielikuva minulla on, että siitä käytiin aikanaan jonkinlaista keskustelua, Matti Vestinen sanoo.

Lipputankoja varten valetut betonijalustat "koristavat" edelleen Ounasvaaran Juhannuskalliota.
Lipputankoja varten valetut betonijalustat "koristavat" edelleen Ounasvaaran Juhannuskalliota.
Kuva: Leena Talvensaari

Äidinisä mukana rakennustöissä

Myös Juhani Setälä laittoi meille viestin Juhannuskallioon liittyen. Hänellä on omakohtaista tietoa pienemmästä lipputangosta.

– Äitini kertoman mukaan hänen isänsä Felix Loppukaarre on ollut rakentamassa pienempää lipputankoa jalustoineen. Yhdellä sivulla on muistaakseni betonissa vuosiluku 1929, Setälä kirjoittaa viestissään.

Lipputankoa on tarvittu ainakin Ounasvaaran kuuluisissa juhannusjuhlissa. Setälä muistelee, että Ounasvaara oli vielä 1970-luvullakin tärkeä juhlapaikka juhannuksena.