Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Helle ei li­sän­nyt me­ri­pe­las­tus­teh­tä­viä - yh­teis­työ va­paa­eh­tois­ten me­ri­pe­las­ta­jien ja Vir­pi­nie­meen siir­ty­neen , me­ri­var­tio­ase­man kesken on sujunut hyvin

Virpiniemen merivartiosto partioi edelleen myös Meri-Lapissa.
Virpiniemen merivartiosto partioi edelleen myös Meri-Lapissa.
Kuva: Kontiainen Jarmo

Sen jälkeen, kun Kemin merivartioasema lakkautettiin vuoden 2018 lopussa, merivartiosto on operoinut Oulun Virpiniemestä käsin. Järjestely ei ole tuottanut ylimääräisiä ongelmia tai hankaloittanut merivalvontaa Virpiniemen merivartioaseman päällikön Janne Isometsän mukaan.

– Operoimme Virpiniemestä kahdella partiolla ympäri vuorokauden. Toinen partio on suunnannut valvontaansa lakkautettujen merivartioasemien alueille, eli Kemin, Kalajoen ja Raahen alueille. Isolla tontilla tällä hetkellä toimimme.

Merivartiostolla on varsinaisten vartioasemien lisäksi myös partiotukikohtia rannikolla, yksi niistä sijaitsee Kemissä.

–Kyllä me täällä viikoittain olemme, ja pyrimme olemaan mahdollisimman paljon läsnä. Teemme tänne useamman vuorokauden partioita, Isometsä kertoo.

Vapaaehtoiset tärkeässä roolissa

Merivartioaseman lakkauttamisen jälkeen rajavartiolaitos on tiivistänyt entisestään yhteistyötä vapaaehtoisten meripelastajien kanssa.

–Eri viranomaisten lisäksi vapaaehtoiset ovat erittäin tärkeä voimavara meille. He harjoittelevat viikoittain ja liikkuvat aktiivisesti merellä myös. Hyödynnämme heitä meripelastustapahtumissa, jotta saadaan tarvittaessa lähin apu paikalle. Tietysti jos tehtävässä tarvitaan useita yksiköitä tai tarvitaan viranomaistoimia, niin meidän, poliisin tai pelastuslaitoksen yksiköt tulevat tarvittaessa paikalle myös, Isometsä sanoo.

Varsinkin valmiuden ylläpitämisessä Meripelastusseuralla on tärkeä rooli.

–Suomen meripelastusseuralla on päivystys, ja meillä on heihin hälytysyhteys. Eli meripelastuskeskus hälyttää tilanteen mukaan kyseiseen tehtävään lähimmän ja soveltuvimman yksikön.

Tänä ja viime kesänä korona on rajoittanut yhteisharjoitusten järjestämistä, mutta niitä on tarkoitus lisätä tulevaisuudessa.

–Vuosittain pidämme isompia meripelastusharjoituksia vapaaehtoisille. Tarkoituksena on ollut, että osallistumme muutamiin vapaaehtoisten viikkoharjoituksiin. Itse olen osallistunut videon välityksellä heidän kokouksiinsa, ja siellä olemme sopineet määrättyjä teemoja harjoitteluun, Isometsä kertoo.

Meri-Lapissa ollaan valveutuneita

Merivartiostossa ei olla havaittu, että Kemin vartioaseman lakkauttaminen olisi vaikuttanut ihmisten käyttäytymiseen vesillä. Isometsä kokee, että Meri-Lapin alueella ihmiset ovat valveutuneita vesillä liikkumisen suhteen.

–Tietenkin aina joukkoon sattuu joitain poikkeuksia, mutta kokonaiskuva on kyllä hyvä. Tämän alueen vesilläliikkujat ovat hyvin perehtyneitä merellisiin olosuhteisiin, ja osataan varustautua olosuhteisiin nähden oikein, Isometsä kiittelee.

Isometsä kertoo, että yleisesti koko Länsi-Suomen merivartioston alueella vesillä liikkuminen on lisääntynyt jonkun verran korona-aikana.

–Kun ulkomaanmatkailu on vähentynyt, niin haetaan vaihtoehtoisia muotoja lomailulle Suomesta. Ja totta kai aurinkoiset säät lisäävät heti vesilläliikkujien määrää eksponentiaalisesti.

Runsas vesilläliikkujien määrä ei kuitenkaan ole näkynyt juurikaan hälytystehtävien määrissä Meri-Lapissa.

–Jonkun verran on ollut alueellista vaihtelua koko Länsi-Suomen merivartioston alueella, mutta Meri-Lapin alueella on ollut hyvin samankaltainen kesä kuin aikaisempinakin vuosina. En koe, että tehtävät olisivat mitenkään erityisesti lisääntyneet tällä alueella.

Tyypillisin hälytystehtävä Meri-Lapin alueella on konevikaan liittyvä avustustehtävä.

–Jokin moottorihäiriö on varmaan yleisin. Tai sitten voi olla polttoainehaasteita. Sellaiset tehtävät, missä joudutaan pelastamaan ihminen vedestä esimerkiksi uimarannoilla, ovat yleensä sijoittuneet tuonne etelämmäksi. Ainakaan minun tiedossani ei ole, että niitä olisi ollut paljon täällä, Isometsä sanoo.