Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos: Lapin Kansan syys­lo­ma­tar­jous 5 viikkoa diginä ja pai­net­tu­na! Tilaa tästä.

Hei­jas­tin­mies iskee taas – ro­va­nie­me­läi­nen Esko Pa­lo­vaa­ra on lah­joit­ta­nut lap­pi­lai­sil­le tu­han­sia hei­jas­ti­mia

Esko Palovaara lahjoittaa heijastimia ohikulkijoille, kun siihen ilmaantuu tilaisuus. Ella Piela sai Palovaaralta heijastimen pari viikkoa sitten.
Esko Palovaara lahjoittaa heijastimia ohikulkijoille, kun siihen ilmaantuu tilaisuus. Ella Piela sai Palovaaralta heijastimen pari viikkoa sitten.
Kuva: Pekka Aho

– Olenkin odottanut, milloin se heijastinmies iskee.

Pimeää tienvartta kävellyt lappilaismies tunnisti heti rovaniemeläisen Esko Palovaaran, joka pysähtyi ohiajaessaan antamaan miehelle heijastimen. Näin Palovaara on toiminut jo tuhansia kertoja: aina tilaisuuden tullen hän on lahjoittanut heijastimen jalankulkijalle, joka on kävellyt näkymättömänä pimeässä.

Palovaaran harrastus sai alkunsa runsaat kolmekymmentä vuotta sitten. Hän työskenteli silloin konttorikonemekaanikkona ja ajoi työnsä vuoksi eri puolilla Lappia. Mekaanikon laukkuun kertyi heijastimia, sillä liikkeet jakoivat niitä erilaisissa kampanjoissa ja tapahtumissa.

Eräänä talvi-iltana Palovaara jälleen kerran ajoi pimeän jalankulkijan ohitse ja mietti, kuinka paljon aikaisemmin hän olisi havainnut miehen, jos tämä olisi käyttänyt heijastinta. Tällä kertaa Palovaara painoi jarrua, pysähtyi ja lahjoitti miehelle heijastimen.

– Siitä tämä harrastus varmaan lähti. Lähes kaikki ovat ottaneet heijastimen vastaan ja kiittäneet. Sitähän en tietenkään tiedä, tuleeko heijastin käyttöön vai laitetaanko se piirongin laatikkoon, Palovaara sanoo.

Heijastin suojelee myös autoilijaa

Heijastinta sanotaan halvaksi henkivakuutukseksi, sillä se auttaa jalankulkijaa näkymään liikenteessä. Tieliikennelainkin mukaan jalankulkijan on pimeän aikana tiellä liikkuessaan yleensä käytettävä heijastinta.

Silti heijastin puuttuu monelta, varsinkin nuorilta. Palovaara arvelee, että nuoret eivät pidä heijastinta tyyliinsä sopivana.

Aikuisiltakin heijastin tahtoo toisinaan unohtua kotiin. Kaikki eivät ehkä miellä, että heijastin on tarpeellinen myös kaupungissa, jossa on katuvaloja. Valoista huolimatta jalankulkija voi kuitenkin jäädä pimentoon varsinkin syksyisin, kun maa on musta.

Heijastin on jalankulkijan hengenpelastaja, mutta Palovaara kehottaa miettimään asiaa myös autoilijan näkökulmasta.

– Jos autoilija ajaa pimeän jalankulkijan päälle, siitä seuraa hänelle monenlaista ikävää. Siitä voi myös jäädä pitkäaikainen trauma.

"Lahjoittajille kuuluu suurin kiitos. Minä olen vain se kuuluisa välikäsi."
Esko Palovaara saa heijastimia lahjoituksina ja jakaa niitä eteenpäin. "Suurin kiitos kuuluu lahjoittajille", hän sanoo.
Esko Palovaara saa heijastimia lahjoituksina ja jakaa niitä eteenpäin. "Suurin kiitos kuuluu lahjoittajille", hän sanoo.
Kuva: Pekka Aho

Viime talvena meni 600 heijastinta

Tavallisesti Esko Palovaara jakaa vuosittain noin 150 heijastinta. Viime talvi oli kuitenkin poikkeus: silloin uuden omistajan löysi Palovaaran kautta noin 600 heijastinta. Palovaaran mukaan heijastimille oli paljon kysyntää, sillä pimeä syksy jatkui tavallista pitempään.

– Lisäksi rupesin ruokkimaan heijastinpuuta, Palovaara kertoo.

Heijastinpuu on jo muutamana vuotena toiminut pääkirjaston takapihalla Jorma Eton tien varressa. Puuhun on voinut tuoda heijastimia, joita niitä tarvitsevat ovat voineet poimia mukaansa.

– Minulle tuli mukava iltakävely, kun kävin täydentämässä puuta. Oli aina ilo havaita, että heijastimilla oli menekkiä.

Heijastimia ei ole enää pitkään aikaan kertynyt Palovaaralle noin vain. Välillä hän ostikin heijastimia, mutta näin harrastus kävi turhan kalliiksi.

– Sitten piti nöyrtyä ja ruveta pyytämään lahjoituksia.

Nykyään harrastus pyörii lahjoitusten turvin. Toisinaan Palovaara saa lahjoituksia pyytämättäkin. Näin kävi vastikään Sinetän Seolla, jossa Palovaara tunnistettiin heijastinmieheksi ja hänelle tarjottiin nippu heijastimia.

– Lahjoittajille kuuluu suurin kiitos. Minä olen vain se kuuluisa välikäsi, Palovaara sanoo.

Perjantaina 1.10. vietetään valtakunnallista heijastinpäivää.