Olen ollut urallani työtehtävissä monenlaisissa traagisissa uutistilanteissa. WTC:n kaksoistorni-iskut, Kaakkois-Aasian tsunami, Utøyan terrori-isku, muutamia mainitakseni.
Silti ainoa kerta, kun olen itkenyt juttua tehdessä oli, kun tapasin rovaniemeläisen 11-vuotiaan Noah Niemelän.
Oli kamalaa kuulla hänen kokemastaan julmasta rasistisesta vihasta. Kyyneleet kuitenkin tulivat vasta siinä vaiheessa, kun pitkän tapaamisemme yhteydessä ymmärsin, miten urhea ja sisukas tämä lapsi onkaan.