Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa. Kahdeksan miljardin ihmistihentymästä suurin osa asuu jo kaupungeissa ja arvioiden mukaan 2050 mennessä kaupungistumisaste on 70 prosenttia.
Mitä tällä on tekemistä Lapin kanssa? Paljonkin. Kaupunkialueet eivät tuota elämän perusedellytyksiä, vaan ovat kulutuksen keskittymiä. Harvaan asutut alueet tuottavat kaiken sen, mitä kaupungit tarvitsevat arkisen elämän ylläpitoon.
Ei siis ihme, että Lapin kaltainen alue on luontorikkauksissaan suuren mielenkiinnon kohde monellakin elinkeinoalalla. Pohjoisen elinkeinot eivät ole paikallisia, vaan osa globaaleja tuotanto- ja kulutusketjuja.
Lappilainen puu huilaa kartongiksi ja muiksi puutuotteiksi ympäri maailmaa, mineraaleista jalostetaan metalleja älypuhelimiin, läppäreihin ja esimerkiksi energiantuotantoon. Ja onhan Lapin matkailukin kasainvälisen myynnin päätepiste.
Ilmastokriisin lieventäminen edellyttää siirtymistä fossiilisista polttoaineista sähköön. Sitä varastoivat akut ja uusi energiateknologia tarvitsevat harvinaisia maametalleja. EU pyrkii eroon riippuvuuksista epävakaisten maiden ja esimerkiksi Kiinan mineraalivarannoista.
Sen seurauksena EU:n neuvosto hyväksyi maaliskuussa asetuksen, jonka tavoitteena on lisätä kaivosten määrää omalla alueella. Koska Lapissa on malmipotentiaalia, metallimalmien etsintä ja kaivostoiminnan lisääminen keskittyvät tänne tihentyvällä vauhdilla tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.
Metsäsektori on saanut uutta vauhtia puupohjaisesta biotaloudesta. Puu taipuu moneksi, sillä siitä voidaan valmistaa esimerkiksi kosmetiikkaa, lääkkeitä ja vaatteita ja puurakentaminenkin kiinnostaa aiempaa enemmän. Metsäbiotalouden arvonlisä syntyy jatkojalostuksessa aivan kuten perinteisessä selluteollisuudessakin: se ei ole yhtään ympäristöystävällisempää, sillä metsiä pitää hakata sitäkin varten.
Lapin puulla on tulevaisuudessa todennäköisesti yhä enemmän kysyntää, kun venäläisen puun tuonti loppui keväällä 2022. Vaikka puu katsotaan uusiutuvaksi luonnonvaraksi, se uusiutuu Lapissa verraten hitaasti. Loputtomiin sekään ei riitä etenkin, jos ympäristötietoiset kuluttajat ympäri maailmaa alkavat vaatia biopohjaisia kulutustavaroita esimerkiksi muovituotteiden sijaan.
Lapin matkailussa eletään huippukausia. Lapin kauppakamarin mukaan tänne tuli viime vuonna 1,4 miljoonaa lentomatkustajaa. Talvikaudella 2022-23 kaikista Suomeen saapuvista, rekisteröityneessä majoituksessa yöpyvistä matkailijoista lähes joka toinen tuli Lappiin. Yöpymisiä kirjattiin Lapissa lähes viisi miljoonaa 2023. Pohjoinen luonto ja turvallisuus kiehtovat kaupungeissa asuvia maailmankansalaisia jatkossakin.
”Vihreän siirtymän” nimissä Lappiin suunnitellaan laajoja tuulivoima-alueita. Jos kaikki suunnitelmat toteutuisivat, tuulimyllyalueet kattaisivat jopa kahdeksan prosenttia maakunnan pinta-alasta (LK 29.4.).
Kasvua, kasvua, kasvua – kysyntää niin kaivannaisalalla, metsäsektorilla, matkailussa kuin energiantuotannossakin. Ilmo Massa kuvasi 1994 väitöskirjassaan, kuinka pohjoisen luonnonvaroja on siekailematta hyödynnetty kansallisen edun nimissä. 30 vuotta myöhemmin voi kysyä, kenen etuja Lapin luonnon taloudellinen hyödyntäminen tällä kertaa palvelee?
Taloudellisen kasvun rinnalla olisi tärkeää pohtia myös kumuloituvan kasvun sosiaalisia ja ekologisia vaikutuksia. Jakautuuko taloudellinen tuotto oikeudenmukaisesti lappilaisten kesken ja lappilaisille? Miten pohjoinen luonto säilyttää monimuotoisuutensa ja kestävyytensä?
”Lapissa lääniä riittää”, on ollut tapana sanoa. Nyt voi jo aiheellisesti kysyä, riittääkö?