Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Mainos : Kaleva Median ja­ka­ja­na saat vai­kut­taa omaan työ­mää­rää­si ja tienaat sen mu­kai­ses­ti. Klikkaa tästä täyt­tä­mään työ­ha­ke­mus.

Pääkirjoitus

Har­ras­ta­mi­nen kan­nat­taa aina

Toimituksesta
-

Jos työviikkoa saa sanoa mukavaksi, niin edellinen viikko oli sellainen. Tapasin jokaisena päivänä eri-ikäisiä ihmisiä erilaisten harrastusten parissa, pääosa heistä oli nuoria.

Sauvosaaren koululaiset saivat mahdollisuuden tutustua yleisurheiluun VKV:n asiantuntijoiden opastuksella, frisbeegolfin harrastajat pääsivät kisaamaan omisssa viikkokisoissaan, musiikin harrastajat esittelivät studiotaan, kalastuksesta kiinnostuneet pääsivät kalalle ja maistelemaan  kalaruokaa. Nuori metsästäjä sai kertoa omasta luontoharrastuksestaan.

Näitä harrastajia yhdisti into omaan "lajiinsa". Ilmeet ja eleet kertoivat, että nyt liikutaan mukavuusalueella. Hyvä näin.

Korona-aikana monien nuorten harrastukset ovat olleet kokoontumisrajoitusten vuoksi katkolla. Nyt tilanne onneksi on helpottunut. Jossakin vaiheessa tulee julki tilastoja missä kerrotaan, kuinka moni nuori tippui pois entisen harrastuksensa parista. Tilanne on ikävä. Voi toki olla mahdollista, että vanhan harrastuksen tilalle löytyi jotain uutta. Jalkapallo vaihtui viulunsoittoon tai kuorolaulu jousiammuntaan.

Moni nuori on löytänyt  oman harrastuksensa kavereidensa kautta. Kun kaveripiirissä kerrotaan, että esimerkiksi FC Kemin futsaltreeneissä oli mukava meno, niin seuraavalla kerralla lajiin tutustujina voi olla useita uusia kavereita.

Tässä vaiheessa kuvaan tulevat ohjaajat. Heillä pitää olla pelisilmää ja aikaa ainakin sen verran, että nuori ehtii saada oikeanlaisen kuvan uudesta mahdollisesta tulevasta harrastuksestaan. Jos homma ei tunnu nuoresta mielekkäältä, niin se siitä. Aktiivinen nuori löytää tekemistä vapaa-ajalleen.

Harrastamisen kautta nuori pysyy mukana arjen hallinnassa. Kaveripiiri estää syrjäytymistä. Onneksi nuorista vain pieni osa on syrjäytyneitä tai syrjäytymisen vaarassa. Silti yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa. Valtiontalouden tarkastusviraston arvion mukaan jokainen syrjäytynyt nuori maksaa elämänsä aikana noin 1,2 miljoonaa euroa yhteiskunnalle.

Enemmän vahinkoa syrjäytymisestä on nuorelle itselleen. Mistä löytää punainen lanka loppuelämälle?

Kuntien pitäisi olla kaukonäköisiä syrjäytymisen ehkäisyssä. 1,2 miljoonalla eurolla saisi paljon aikaan, jotta nuorten harrastusmahdollisuudet olisivat mahdollisimman moninaiset. Ei kannattaisi miettiä vain seuraavan vuoden talousarviota.

Sitten kun pääsen kunnanvaltuutetuksi, niin ykkösasiana on nuorten hyvinvointi; yhdistysten avustukset pitää saada paremmalle tasolle sekä soitto-, esiintymis- ja pelipaikat asianmukaiseen kuntoon. Ai niin, kunnanvaltuutetuksi ei taida päästä, jos ei lähde ehdokkaaksi.

Onneksi nuorista vain pieni osa on syrjäytyneitä tai syrjäytymisen vaarassa. Silti yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa.