Ham­mas­hoi­to­pe­lon voi saada kuriin vir­tuaa­li­sel­la ran­nal­la tai meren alla – pro­fes­so­ri neuvoo ker­to­maan pelosta ham­mas­lää­kä­ril­le: "Täytyy pitää puo­len­sa"

Hammashoitopelkoon auttaa jo pelkkä rentoutuminen, joka onnistuu myös virtuaalisesti. Professori Satu Lahden mukaan haasteena on, että pelon vähentämisen keinot täytyy saada käyttöön hammashoitoloissa.

Professori Satu Lahti kertoi Hammaslääkäripäivillä Messukeskuksessa torstaina uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin virtuaalirentoutuksen vaikutusta hammashoitopelkoon.
Professori Satu Lahti kertoi Hammaslääkäripäivillä Messukeskuksessa torstaina uudesta tutkimuksesta, jossa selvitettiin virtuaalirentoutuksen vaikutusta hammashoitopelkoon.
Kuva: Joel Maisalmi

Veden alla kuuluu pulputusta ja joogasaleista tuttua tunnelmallista musiikkia. Aurinko heijastuu meren pinnan läpi pohjaan, ja edellä sukeltaa kilpikonna.

Todellisuudessa ollaan hammashoitolan odotushuoneessa, ja silmien edessä pyörii virtuaalinen rentoutusohjelma.

Virtuaalitodellisuudessa rentoutuminen ennen hammashoitoa vähentää hammashoitopelkoa, selviää tuoreesta Turun yliopiston tutkimuksesta.

1–3 minuutin virtuaalirentoutus odotushuoneessa ennen hammaslääkäriä vähensi etenkin naispotilaiden hammashoitopelkoa. Miehillä väheni hoitoa ennakoiva pelko, kun naisilla lieventyi sekä hoitoa ennakoiva että hoitotoimenpiteisiin liittyvä pelko.

– Oli yllättävää, että näinkin lyhyt rentoutuminen ennen hoitoa vaikutti pelkoon. Mittasimme myös ahdistusta, joka ei vähentynyt, vaan rentoutuminen auttoi juuri hammashoitopelkoon, kertoo tutkimusta vetänyt sosiaalihammaslääketieteen professori Satu Lahti Turun yliopistosta.

Pelko ennen hoitoa väheni

Kokeessa lähes 300 potilasta jaettiin satunnaisesti koe- ja kontrolliryhmiin Kalasataman hammashoitolassa Helsingissä. Mukana oli myös kovasti pelkääviä potilaita, jotka saattoivat tulla hammaslääkäriin vasta pakon edessä.

Tutkimuksen osallistujat saivat valita viidestä erilaisesta 360 asteen virtuaalisesta rentoutumisympäristöstä. Yhdessä niistä pääsi sukeltamaan mereen.
Tutkimuksen osallistujat saivat valita viidestä erilaisesta 360 asteen virtuaalisesta rentoutumisympäristöstä. Yhdessä niistä pääsi sukeltamaan mereen.

Potilaat ohjattiin istumaan pieneen alkoviin. Koeryhmäläiset saivat valita viidestä 1–3 minuutin virtuaalirentoutusohjelmasta haluamansa. Ohjelmassa oli rauhoittavia maisemia aina rannoista avaruuteen ja vesiputouksiin. Myös äänimaailma oli suunniteltu varta vasten rentoutumiseen.

Kontrolliryhmä istui samanlaisessa tilassa pari minuuttia ilman ohjelmaa. Hammashoitopelkoa mitattiin sekä ennen että jälkeen rentoutumisen odotushuoneessa.

Pelon kokonaismäärän lisäksi väheni etenkin ennakoiva hammashoitopelko, mutta rentoutumisohjelma ei vähentänyt merkittävästi toimenpiteisiin kohdistuvaa pelkoa.

Virtuaalilasit voivat haitata hoidon aikana

Lahti ottaisi itse virtuaalirentoutuksen ennen hoitoa käyttöön, jos hän työskentelisi edelleen hammaslääkärinä. Usein hammaslääkäreillä on kiire, ja potilaan pelkoon paneutumiseen voi olla vaikea löytää aikaa.

– Se on yksinkertainen tapa, joka ei vie aikaa hammaslääkäriltä. Videoita tarvittaisiin ehkä kuitenkin lisää erilaisia. Itse ottaisin mukaan suomalaiset soutu- ja metsävideot.

Virtuaalisia rentoutumisohjelmia terveydenhuollon tarpeisiin kehittää tamperelainen MelloVR, joka oli yhteistyökumppanina uudessa tutkimuksessa. Kuvankaappaus MelloVR:n tutoriaalivideolta.
Virtuaalisia rentoutumisohjelmia terveydenhuollon tarpeisiin kehittää tamperelainen MelloVR, joka oli yhteistyökumppanina uudessa tutkimuksessa. Kuvankaappaus MelloVR:n tutoriaalivideolta.

Intialaisissa ja italialaisissa tutkimuksissa virtuaalitodellisuuden avulla rentoutumista on kokeiltu hyvin tuloksin hammashoidon aikana, mutta Lahden tutkimusryhmä halusi kokeilla rentoutumista jo odotushuoneessa ennen hoitoa.

– Virtuaalilasit voivat olla ongelma hoidon aikana, koska ne voivat tulla hammaslääkärin tielle. Se voi vaikeuttaa hoitoa ja vaikuttaa hygieniaan, Lahti kertoo.

– Pelon hoitoon on käytetty myös kognitiivisen terapian muotoja. Silloin pitää tietää, kelle potilaalle sopii mikäkin terapia.

Rentoutusta myös hoidon jälkeen?

Seuraavaksi tutkijat aikovat selvittää, kuinka pitkäaikaista hammashoitopelon väheneminen rentoutuksen avulla on.

– Kun keräsimme käyttäjäkokemuksia, osa osallistujista kertoi, että rentoutusta kannattaisi käyttää myös hoidon jälkeen, Lahti sanoo.

– Aiomme ehdottomasti jatkaa tutkimusta kansainvälisen tutkimusryhmän kanssa. Meidän täytyy hakea rahoitusta, koska tämän tutkimuksen toteutus oli ihmeellinen onnenkantamoinen, jossa tähdet sattuivat kohdilleen.

Tutkimus saatiin toteutettua ilman ulkopuolista rahoitusta, koska siihen osallistui Laurean opiskelijoita osana opintoja. Kalasataman hammashoitola tarjosi tilat tutkijoiden käyttöön ja mahdollisuuden rekrytoida potilaita. Virtuaaliset rentoutusohjelmat ja virtuaalilasit saatiin tutkimukseen tamperelaiselta MelloVR-yritykseltä.

Turun yliopisto toteutti tutkimuksen yhteistyössä skotlantilaisten Dundeen ja St. Andrewsin yliopistojen tutkijoiden kanssa.

Hammaslääkärien pitäisi kysyä pelosta

Hammashoitopelkoa 1980-luvulta asti tutkineen Satu Lahden mielestä tärkeintä olisi se, että hammaslääkärit alkaisivat kysyä järjestelmällisesti potilailta pelosta.

– Jos hammaslääkäri ei kysy, kertokaa hammashoitopelosta. Potilaan täytyy pitää puolensa ja luoda kysyntä sille, että pelko otetaan puheeksi. Pelkäävä potilas ei välttämättä näytä pelkoaan päällepäin.

Aiempien tutkimusten mukaan pelkkä pelkoa mittaavan lomakkeen täyttäminen vähentää pelkoa. Jos hammaslääkäri tarkastaa lomakkeen potilaan nähden, vaikutus on vieläkin suurempi.

Lahden mukaan verkkolomake on käytössä jo Päijät-Hämeessä ja joillakin yksityisillä hammaslääkäriasemilla.

Lahden mukaan haasteena on, että pelon vähentämisen keinot täytyy saada käyttöön.

– Urani suurimpia saavutuksia on, että aloitimme pelon mittaamisen kaikilta potilailta Turun yliopiston perusopetuksessa opetushammashoitolassa. Moni ei ota pelon mittaamista käyttöön, ellei sitä ole oppinut jo perusopetuksessa. Siitä pitää tulla rutiini, Lahti toteaa.

Potilas täytyy rentouttaa

Hammashoitopelon vähentämiseen on jo olemassa monia erilaisia keinoja.

– Kaikki lähtee siitä, että pelko otetaan puheeksi. Potilasta pitää myös auttaa rentoutumaan aktiivisesti. Hengitys- ja mielikuvaharjoitukset tai aktiivinen lihasrentoutus voivat saada potilaan rentoutumaan. Jo se auttaa pelkoon, Satu Lahti kertoo.

– Myös hoitaja voi rentouttaa potilasta, jos hammaslääkäri ei ehdi.

Lahden mukaan erityisen tärkeää on se, että potilaalla on tunne kontrollista.

– Jos tunnet olevasi avuton etkä tiedä, mitä tapahtuu, myös mieli voi alkaa huristella omia teitään. Jos olet rento, sekä pelko että kipu lieventyvät.

Virtuaalirentoutuksessa potilas sai itse valita haluamansa 1–3 minuutin rentoutusohjelman virtuaaliselta valikolta. Hammashoitopelkoa mitattiin ennen ja jälkeen rentoutuksen.
Virtuaalirentoutuksessa potilas sai itse valita haluamansa 1–3 minuutin rentoutusohjelman virtuaaliselta valikolta. Hammashoitopelkoa mitattiin ennen ja jälkeen rentoutuksen.

Hammaslääkärin kannattaa kertoa hoidon vaiheista ja siitä, kauanko mikäkin operaatio kestää. Potilaalle voi antaa myös mahdollisuuden nostaa käden ylös, jos jokin tuntuu pahalta.

– On hämmentävää, miten vähän potilaat käyttävät tätä mahdollisuutta. Jo tieto siitä, että käden voi nostaa, auttaa.

Hammashoitopelko

Mistä pelko johtuu?

Hammashoitopelolle on sisäsyntyisiä ja ulkosyntyisiä syitä. Toiset ovat alttiimpia pelolle kuin toiset.

Suuhun kajoaminen voi pelottaa, koska se on herkkä alue, joka on aivokuorella vahvasti edustettuna. Suu on luotu syömistä ja hengittämistä, eli elämän tärkeitä toimintoja varten.

Yksi syy pelolle ovat omat kokemukset hammashoidosta. Jotkut voivat saa pelon muiden kertomuksista.

Osalla ihmisistä pelkoon liittyy ahdistusta tai paniikkihäiriötä.

Jos ihmisellä on esimerkiksi herkkä nielu, voi oppia pelkäämään yökkäämisrefleksiä. Refleksin voi saada aikaan myös tunteella.

Jo se voi vaikuttaa pelkoon, onko lapsi saanut tukea kotoa siihen, että selviää hankalista tilanteista.

Joka kolmas pelkää

Suomalaisista aikuisista 30–34-vuotiaat pelkäävät hammashoitoa enemmän kuin vanhemmat ikäluokat, vaikka suunterveys on heillä parempi.

Terveys 2011 -väestötutkimuksen mukaan hammashoitoa pelkää joka kolmas suomalainen aikuinen.

Pelon vakavin seuraus on säännöllisen hammashoidon välttäminen, joka voi johtaa vaikeisiin suusairauksiin.

Tutkimuksen mukaan suomalaisilla aikuisilla, joiden hammashoitopelko kasvoi vuosina 2000–2011, oli jopa viisinkertainen todennäköisyys käydä hammashoidossa epäsäännöllisesti.

Ne, joilla pelko saatiin vähenemään, kävivät kuusi kertaa todennäköisemmin säännöllisesti hammashoidossa.

Lähde: Professori Satu Lahti