Hallitusohjelmassa ollaan uudistamassa suomalaista työlainsäädäntöä ensi kertaa vuosikymmeniin. Mikkel Näkkäläjärvi nimitti tätä rajuksi hyökkäykseksi työntekijöitä kohtaan (LK 20.6.). Vaikka hallitusohjelmassa on paljon Suomen Yrittäjien pitkään ajamia tavoitteita, toisin kuin Näkkäläjärvi antaa ymmärtää, kyse ei ole hyökkäyksestä työntekijöitä kohtaan.
Hallitusohjelman toimet tähtäävät työllistämisen helpottamiseen. Kyse ei ole työnantajan ja työntekijöiden vastakkainasettelusta, vaan siitä, että Suomeen saadaan luotua työtä ja työpaikkoja.
Esimerkiksi irtisanomisen helpottamisen tarkoitus on madaltaa työllistämisen kynnystä. Työnantaja ei työntekijöitä palkatessaan toivo joutuvansa irtisanomaan, mutta pahimmassa tapauksessa tuottamaton työntekijä voi kaataa pienen yrityksen talouden. Silloin työ voi loppua myös muilta työntekijöiltä. Siksi irtisanomisen helpottaminen on tarpeen.
Myös paikallisen sopimisen lisääminen on hyvä keino parantaa työllisyyttä, vaikka Näkkäläjärvi maalailee siitä uhkakuvia. Paikallinen sopiminen edellyttää aina työnantajan ja työntekijöiden yhteistä tahtoa. Se ei ole sanelua.
Nykyisin sopiminen ei ole sallittua työnantajaliittoihin kuulumattomille yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Siksi on tärkeää poistaa laista sopimiskiellot ja lisätä yritysten sen työntekijöiden yhdenvertaisuutta myös työntekijöiden edustajan osalta.
Hallitusohjelman uudistukset ovat tarpeen. Suomi on jäänyt jälkeen kilpailijamaistaan työllisyydessä, talouskasvussa ja tuottavuudessa. Myös ikääntyvä väestö ja työnantajayrittäjien vähentyminen edellyttävät toimia.
Maamme hyvinvointi on kiinni siitä, että Suomessa kannattaa tehdä työtä. Se on myös työntekijän etu.
Kirjoittaja toimii asiantuntijana Suomen Yrittäjissä.