Hallitus päätti purkaa koronaviruspandemian hillitsemiseksi käytössä olleet valmiuslain asetukset. Hallitus totesi poikkeusolot päättyneeksi epidemiologisen tilannekuvan perusteella.
– Edellytyksiä valmiuslain sallimille toimivaltuuksille ei enää ole. Poikkeusolojen päättyminen ei tarkoita sitä, että epidemian uhka olisi ohi. Viranomaisten suosituksia on edelleen syytä noudattaa, turvavälejä pitää ja hygieniasta huolehtia, pääministeri Sanna Marin sanoi hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Hallitus arvioi maanantaina 15. kesäkuuta, että koronavirusepidemia on hallittavissa viranomaisten säännönmukaisin toimivaltuuksin.
– Hallitus toteaa hybridistrategiaan pohjaten, että uhka on edelleen olemassa ottaen huomioon pandemian jatkumisen suomen ulkopuolella. Epidemiologisen arvion perusteella väestön suojaaminen ja tehohoidon kapasiteetti eivät kuitenkaan tarvitse tuekseen valmiuslain sallimilla toimivaltuuksilla tehtäviä toimia, oikeusministeri Anna-Maja-Henriksson kertoi.
Valtioneuvosto antaa vielä tänään yleisistunnossaan valmiuslain toimivaltuuksien käytön kumoamisasetukset ja toteaa, että maassa eivät enää vallitse valmiuslain kolmannessa pykälässä tarkoitetut poikkeusolot. Kumoamisasetukset ja poikkeusolojen päättyminen tulevat voimaan huomenna tiistaina 16. kesäkuuta.
Epidemiologisen tilannekuvan lisäksi päätös tehtiin oikeudellisen arvion perusteella. Valmiuslaissa ei ole selkeitä ohjeita, miten sen perusteella päätettyjen poikkeusolojen päättyminen todetaan. Myös tasavallan presidentti ja pääministeri ovat yhteistoiminnassa keskustelleet valmiuslain soveltamisen päättämisestä.
Tulevaisuudessa valmiuslaille suurempi kynnys
Marinin mukaan hallitus käy keskiviikkona läpi viranomaissuosituksia koronavirusepidemian hillitsemiseksi.
– Käymme läpi ja kiteytämme suosituksia siinä mielessä, miten varotoimenpiteitä voidaan epidemian hillitsemiseksi soveltaa normaalioloissa.
Alivaltiosihteeri Timo Lankisen mukaan tarkastelussa voi olla esimerkiksi suositukset sosiaali- ja terveysalan palveluyksiköissä vierailemisesta.
Hallitus on aiemmin linjannut valmiuslain soveltamiseen liittyvistä tartuntatautilain sekä mahdollisista terveydenhuoltolain ja sosiaalihuoltolain muutostarpeiden valmistelusta siten, että esitykset voidaan tuoda hallituksen päätettäväksi elokuussa.
Lisäksi hallitus on jo aikaisemmin päättänyt antaa esitykset valmiuslain nojalla annettujen toimivaltuuksien siirtämisestä ja tarkentamisesta lääkehuollon sekä opetuksen ja koulutuksen normaaliolojen lainsäädäntöön.
– Kynnys valmiuslain uudelleen käyttöön ottamiseksi on tulevaisuudessa korkeampi. Toivon, ettei valmiuslakia enää tarvitse ottaa käyttöön ja koronaepidemian hillitseminen onnistuu viranomaisten suosituksia noudattamalla, Henriksson sanoo.
Valmiuslain sallimat hallituksen toimivaltuudet olivat alkuperäisellä asetuksella voimassa kesäkuun loppuun saakka.
Tartuntatautilain mukaiset rajoitukset jatkuvat
Valmiuslaista käyttöön otettujen pykälien perusteella sosiaali- ja terveysministeriöllä ja aluehallintovirastolla on muun muassa mahdollisuus ottaa sairaaloiden ja sote-yksiköiden toiminta ja maan lääkehuolto tiukasti määräysvaltaansa. Kunnat ovat voineet myös luopua kiireettömän hoidon aikarajoista, jotta voimavarat voidaan ohjata koronaepidemian hoitoon.
Lisäksi terveydenhoitolalla ja muun muassa sosiaalitoimessa on voitu poiketa esimerkiksi lepoaikoja ja ylityötä sekä vuosiloman antamista koskevista säännöksistä.
Valmiuslain mukaisten poikkeusolojen päättyminen ei poista esimerkiksi tartuntatautilain mukaisia kokoontumisrajoituksia.
Hallitus palaa myös matkustusrajoituksiin uudelleen parin viikon sisällä.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoi valmiuslakineuvotteluihin tullessaan, että ennen sitä uusia päätöksiä ole luvassa.
– Seurataan tosi tarkkaan, mitä Kiinassa tapahtuu, sanoi Haavisto.
Päivitetty: Juttuun lisätty täsmennys hallituksen keskiviikkoisesta suositusten läpikäymisestä. Lisätty tieto oikeudellisen arvion ja tasavallan presidentin roolista päätöksenteossa.
Päivitetty: Lisätty fakta, muutettu otsikkoa.
Tämä kaikki palaa ennalleen
Valmiuslaista on voimassa vielä viisi pykälää, jotka kumoutuvat 16. kesäkuuta. Alunperin niiden tuli olla voimassa kesäkuun loppuun.
86 §:n nojalla sosiaali- ja terveysministeriölle ja aluehallintoviranomaiselle annettiin valtuudet muuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön toimintaa.
87 § myötä terveydenhuollossa käytettävien lääkkeiden, tavaroiden ja palvelujen myyntiä voitiin rajoittaa.
88 §:n mukaan kunnat pystyivät luopumaan määräaikojen noudattamisesta kiireettömän hoidon järjestämisessä ja sosiaalihuoltolain mukaisista palvelutarpeen arvioinneista.
93 §:n perusteella työnantajalla oli oikeus siirtää tai keskeyttää tietyin edellytyksin työntekijän vuosilomaa terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa, pelastustoimessa, hätäkeskustoiminnassa ja poliisitoimessa. Lisäksi kyseisten alojen työnantajilla oli oikeus teettää työntekijällä ylityötä ilman työntekijän suostumusta sekä poiketa lakisääteisistä lepoajoista.
94 §:llä pidennettiin terveydenhuollon, sosiaalitoimen, pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan työntekijän, virkamiehen ja kunnallisen viranhaltijan irtisanomisaikaa.