Hallitus on hyväksynyt ulkomaalaisten kiinteistöomistusten valvontaa koskevan kiristyksen. Lakiehdotukset menevät nyt eduskunnan hyväksyttäväksi, ja niiden on määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa.
– Jos eduskunta hyväksyy esityksen, puolustusministeriö saa jatkossa laajemmat valtuudet puuttua kiinteistökauppoihin, jotka voivat uhata kansallista turvallisuutta, kirjoittaa puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) Twitterissä.
Suomessa ovat arveluttaneet erityisesti venäläisten tekemät kiinteistökaupat.
Hallitus esittää lupalakiin lisättäväksi, että ulkomaalaisten kiinteistöhankinnat eivät saisi uhata kansallista turvallisuutta. Lakimuutosten myötä valtiolla olisi etuosto-oikeus, jos se olisi tarpeen kansallisen turvallisuuden varmistamiseksi.
Tälläkin hetkellä muiden kuin EU- ja ETA-maiden kansalaiset tarvitsevat luvan kiinteistökauppoihin puolustusministeriöltä, joten kyse on lupaehtojen kiristämisestä.
Valtiolla olisi etuosto-oikeus kiinteistöihin, jotka sijaitsevat enintään 1 000 metrin etäisyydellä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.
Tällä hetkellä valtiolla on etuosto-oikeus kiinteistökaupoissa, joissa hankittava kiinteistö sijaitsee 500–1 000 metrin päässä Puolustusvoimien tai Rajavartiolaitoksen kohteista.
Hallituksen esityksen mukaan lupahakemus voitaisiin hylätä, jos hankittava kiinteistö ei todellisuudessa soveltuisi hakemuksessa ilmoitettuun käyttötarkoitukseen.
Lisäksi puolustusministeriölle esitetään laajempia tiedonsaantioikeuksia sekä oikeutta selvittää kiinteistön hankinnan rahoitus ja sen alkuperä.
Esityksen mukaan valtion etuosto-oikeus olisi ensisijainen suhteessa kunnan etuosto-oikeuteen.
Venäläisten tekemät kaupat lisääntyneet
Venäläiset ovat tehneet tänä vuonna Suomessa jo 220 kiinteistökauppaa, ilmenee Maanmittauslaitoksen rekisteristä. Viime vuonna venäläiset tekivät Suomessa 183 ja toissa vuonna 127 kiinteistökauppaa.
Kaupat keskittyvät vahvasti itärajan tuntumaan, mutta myös Uudellamaalla on tehty arvolla mitattuna isoja kauppoja.
Eniten venäläisten tekemiä kauppoja on tehty tänä vuonna Etelä-Karjalassa, jossa 59 kiinteistöä on vaihtanut omistajaa. Etelä-Savossa kauppojen määrä on 55, Pohjois-Karjalassa 39 ja Kymenlaaksossa 21.
Etelä-Karjalassa kauppoja on tehty 2,8 miljoonan ja Etelä-Savossa 2,5 miljoonan euron arvosta. Uudellamaalla kauppojen arvo on vajaat 2,1 miljoonaa euroa, vaikka kauppojen määrä on vain 12.
Kaikkiaan venäläisten tekemien kauppojen arvo on tänä vuonna ollut 13,3 miljoonaa euroa. Viime vuonna kauppoja tehtiin 17,9 miljoonalla eurolla, vaikka kauppojen lukumäärä oli tätä vuotta pienempi.
EU-maiden osuus moninkertainen
Venäläisten osuus ulkomaalaisten tekemistä kiinteistökaupoista on huomattava, mutta Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden kansalaisten ja yhteisöjen tekemien kauppojen lukumäärä ja arvo on moninkertainen.
Tänä vuonna Pohjoismaiden ja muiden EU-maiden osuus kauppamäärästä on 543 ja arvosta 80,1 miljoonaa euroa.
Muista kuin EU-maista tai Venäjältä tulevat ovat tehneet tänä vuonna Suomessa 209 kiinteistökauppaa, joiden arvo 34,6 miljoonaa euroa.