Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Hal­li­tus haluaa ay-liik­keen entistä ah­taam­mal­le

Kirjoittaja moittii Orpon hallitusta ay-liikkeen tahallisella heikentämisellä. Lakkovahdit päivystivät Rovaniemen Prisman edustalla kaupan lakon aikaan helmikuussa.
Kirjoittaja moittii Orpon hallitusta ay-liikkeen tahallisella heikentämisellä. Lakkovahdit päivystivät Rovaniemen Prisman edustalla kaupan lakon aikaan helmikuussa.
Kuva: Iiro Kerkelä

Orpon oikeistohallitus on ollut erityisen innokas tavoitteessaan heikentää ay- liikkeen toimintaedellytyksiä. Lakko-oikeuden rajaaminen, vapaaseen sopimisoikeuteen puuttuminen ja eräät muut toimet ovat olleet synkkä luku hallituksen ideologisessa hyökkäyksessä ay-liikkeen kimppuun.

Nämä toimet ovat olleet työnantajien ikiaikaisten tavoitteiden mukaisia. Kokoomus on ollut niiden takana täydellä voimalla ja saanut tähän myös perussuomalaisten tuen. Vastapalveluksena kokoomus on antanut tukensa perussuomalaisten tärkeimmälle tavoitteelle maahanmuuton lopettamiseksi .

Nyt hallitus on kaavailemassa jatkoa. Ammattiliittojen jäsenmaksujen verovapauden poistaminen vaikuttaa täydellä varmuudella palkansaajien kiinnostukseen kuulua omiin liittoihinsa. Jäsenmäärien väheneminen kiihtyy, ja sen myötä liittojen voima heikkenee. Se lienee myös hallituksen ja työnantajien tavoite.

Nyt ilmeisesti ollaan halukkaita palaamaan aikaan ennen ammattiliittojen aseman tunnustamista neuvotteluosapuolena. Isäntävallan aikaan yksittäinen työntekijä oli täysin voimaton. Järjestäytyminen lisäsi työntekijöiden turvaa ja toi samalla työmarkkinoille ennustettavuutta ja vakautta.

Jotenkin ymmärrän kokoomuksen halun toimia työntekijöiden aseman heikentäjänä. Se on puolueen ideologian mukaista. Perussuomalaisten motiiveja on vaikeaa ymmärtää, ellei sitten ole kyse kaupankäynnistä. Perussuomalaisten kannattajien etuja ay-liikkeen heikentäminen ei aja. Vaaleissa puolue romahti, ja seuraavassa eduskunnassa heidän joukkonsa supistunee kouralliseen.

Jäsenmaksujen verovapauden poistamista perustellaan tarpeella alentaa veroja. Parempituloisten verojen alennus ei ole kasvua luovana toimena nykytilanteessa mitenkään itsestäänselvyys. Parhaassakin tapauksessa se voi vaikuttaa vasta pitkän ajan kuluessa.

Myöskään siitä väitteestä, että alennus maksaisi itse itsensä, ei vallitse taloustieteessä edes kohtalaista yksimielisyyttä. Perusteeksi se kelpaa siksi, että päättäjä ei siitä joudu tilille. Kun vielä muistamme, että pienempituloisia on kuritettu erilaisin leikkauksin raskaalla kädellä, on hyvätuloisten veronkevennys joka tapauksessa moraalisesti väärin.

Markku Melaranta