Suomi on edelleen vauras hyvinvointivaltio, jonka tuloerot ja perusturvapalvelut kestävät kansainvälisen vertailun. Globaaleissa onnellisuusvertailuissa olemme olleet ykkösiä jo kauan. Silti julkisessa keskustelussa kuulee enää harvoin slogania, jonka mukaan ”on lottovoitto syntyä Suomeen”.
Kansallisen itsetyytyväisyyden tilalle on tullut huoli valtion velkaantumisesta ja pelko hyvinvointipalvelujen alasajosta.
Julkinen velkaantuminen lukeutuu myös Orpon hallituksen ykköshuoliin, jota se pyrkii hillitsemään sopeutustoimin. Sen sijaan hallitus ei tunnu kantavan huolta Suomi-brändin heikkenemisestä.
Hallitusohjelmasta huokuu vahva usko siihen, että Suomeen pyrkiviä ja suomalaisiksi haluavia riittää jonoksi asti jopa niin, että heidän määrää joutaa karsia "heikoimmasta" päästä. ”Kansalaisuus on (onnistuneen kotoutumisen) palkinto”, sisäministeri Mari Rantanen (ps.) painottaa.
Hallitus käynnistää lakiuudistuksen, joka kiristää kansalaisuuden saamisen ehtoja. Suomen passi edellyttää pian paitsi kieli- myös kansalaisuuskoetta sekä kahdeksan vuotta jatkunutta nuhteetonta, oleskeluluvallista ja toimeentulokyvykästä asumista Suomessa.
Maamme kansalaisuuden on saanut tähän asti – monen Euroopan maan tavoin – viidessä vuodessa tai jopa neljässä, kun kyse on kansainvälisestä suojelusta eli turvapaikanhakijoista. Kansalaisuuteen vaaditaan nytkin nuhteettomuutta ja riittävää toimeentuloa, mutta tähänkin on tulossa kiristyksiä.
Passin epäämiseen riittäisi tulevaisuudessa esimerkiksi elatusvelvollisuudesta luistaminen tai verorikos. Jo saadun kansalaisuudenkin voisi menettää nykyistä helpommin.
Uudistusta valmistellaan jo, ja ensimmäisen kiristyslain on määrä edetä eduskuntaan ensi keväänä. Loput lait valmistunevat parissa vuodessa.
Kansalaisuuskokeen sisältö on vielä auki, mutta tavoite on selvä – kokeella mitataan hakijan integroitumista eli kotoutumista yhteiskuntaamme. Suomessa ei ole vastaavaa koetta ennen nähty, mutta monessa muussa länsimaassa se on jo käytössä. Yleensä kokeella testataan hakijan yleistietoa yhteiskunnan säännöistä, maan historiasta ja poliittisesta järjestelmästä sekä arvoista.
Kansalaisuusehtojen kiristäminen on ollut erityisesti perussuomalaisten tavoite, mutta uudistukselle löytynee laajempaakin tukea.
Jo niin kutsuttu maalaisjärki puhuu sen puolesta, että Suomeen ja suomalaisiksi ovat tervetulleita vain he, jotka haluavat tehdä töitä ja sopeutua tänne. Sosiaalitukien väärinkäyttäjien, henkilötietojen väärentäjien ja muiden rikollisten torjunnalle on kansan enemmistön vankka tuki.
Tältä pohjalta uudistus tulee tarpeeseen – kunhan se ei riko kansainvälisiä sopimuksia, eikä vaikeuta tarpeettomasti julkisen taloutemme kannalta elintärkeää, työperäistä maahanmuuttoa.
P.S.
Suomessa asuu 160 000 kaksoiskansalaista, joilla on paitsi Suomen myös jonkun muun maan kansalaisuus. Iso osa heistä on Suomen lisäksi Venäjän kansalaisia. Tämä on nähty turvallisuusriskiksi tilanteessa, missä Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja kokee sotivansa myös länttä vastaan. Kremlin silmissä Suomen venäläiset ovat puhtaita venäläisiä, jotka ovat palveluksen velkaa isänmaalleen. Hallitus aikoo selvittää kaksoiskansalaisuuden vastavuoroisuutta. Tavoitteena pitää olla kaksoiskansalaisuudesta luopuminen Venäjän osalta.