Keskuskauppakamarin vuosittain tekemä kyselytutkimus yritysten tarpeista osaamiseen ja työvoimaan liittyen osoittaa, että Orpon hallituksen maahanmuuttopolitiikka ei palvele yrityksiä. Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa 55 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi hallituksen onnistuneen ulkomaalaisten työllistymisessä ja Suomeen houkuttelussa melko huonosti tai erittäin huonosti.
Osaajakyselyn avoimien vastausten perusteella yrityksiä askarruttaa, menettääkö Suomi kilpailukykyään liian tiukan ja hitaan työvoimapolitiikan vuoksi. Esille nousee yritysten huoli, ettei Suomen palkkatasolla pysytä houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia. Tai jos osaajia saadaan houkuteltua, palkkaverotuksen progressiivisuus heikentää pitovoimaamme.
Migrin tilastot osoittavat, että kansainvälisten yritysten tekemät investoinnit kasvattavat kansainvälisten erityisosaajien tarvetta maakunnissa. Vaikka juuri nyt Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa suurin osa ensimmäisistä työperäisistä oleskeluluvista on myönnetty työntekijöille, on todennäköistä, että erityisasiantuntijoiden oleskelulupahakemukset tulevat kasvamaan kansainvälisten toimijoiden investointien myötä. Alueelle on useampi kansainvälinen toimija ilmoittanut investointiaikeista.
Yritykset arvioivat, että haasteellisinta kansainvälisten osaajien rekrytoinnissa on työn ulkopuolisissa asettautumisasioissa tukeminen ja ylipäänsä kansainvälisten osaajien löytäminen. Kotouttamiskoulutusta ja kielikoulutusta tulisikin lisätä työn ohessa, jotta integraatio onnistuisi paremmin.
Jos haluamme saada pidettyä kansainväliset opiskelijat Suomessa opiskelujen jälkeen ja olla vetovoimainen maa työn perässä maahan tuleville, on julkisten prosessien ja palveluiden oltava sujuvia, helposti löydettäviä ja vastattava yritysten tarpeisiin.
Suomen kansainvälinen kilpailukyky junnaa, ja yhtenä vaikuttavana tekijänä on yritysten heikko kasvu. Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että monimuotoiset yritykset menestyvät muita paremmin ja ovat innovatiivisempia sekä tuottavampia.
Kansainvälisiä osaajia valmistuu pohjoisessakin satoja joka vuosi, joten Pohjoisen Ohjelmaan kirjattu ehdotus mikro- ja pk-yrityksille myönnettävästä palvelusetelistä ensimmäisen kansainvälisen erityisosaajan palkkaamiseksi olisi syytä ottaa käyttöön nopeasti.