Hallitus on tekemässä ensi viikon alussa lukuisia kovia säästöpäätöksiä. Tavoitteena on tehdä leikkauksia karkeasti arvioiden kahdella miljardilla eurolla lisää jo pohjalla olevien kuuden miljardin euron päälle. Veronkorotusten osuus on noin miljardin euron luokkaa.
Kokoomuksen, perussuomalaisten, RKP:n ja kristillisdemokraattien muodostama hallitus kokoontuu maanantaina ja tiistaina päättämään tulevien vuosien valtiontalouden raameista.
STT haarukoi muutamia keskusteluissa olleita kohteita. Kaikesta kuitenkin yhä neuvotellaan, hallituslähteistä korostetaan.
Arvonlisäverosta mojova potti
Keskusteluissa on ollut esillä, että yleistä arvonlisäveroa kiristettäisiin yhdellä prosenttiyksiköllä 24 prosentista 25 prosenttiin. Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan tämä tuottaisi noin 615 miljoonan euron verotuotot vuodessa.
Ruuan ja lääkkeiden arvonlisäveron nostaminen sen sijaan voisi olla vaikeampaa, pohtivat hallituslähteet.
Hallituspuolueissa on kannatusta myös niin sanotulle terveysverolle, mutta VM:ssä sitä on pidetty teknisesti liian hankalana toteuttaa.
Iltalehti on kertonut, että muun muassa ay-liikkeen ja säätiöiden sijoitustuottoihin kohdistuva viiden prosentin lähdevero on ollut keskusteluissa. Perinteisesti ainakin RKP on sitä vastustanut.
Hallituslähteistä vahvistetaan STT:lle, että kaikki on vielä pöydällä, myös lähdeveron kaltaiset eri puolueille vaikeat päätökset.
Eläkeläisten osallistuminen säästötalkoisiin ollaan toteuttamassa veroratkaisuin. Yksi keino voisi olla eläketulovähennyksen parametrien muuttaminen, jolloin veromuutoksia pystyttäisiin kohdistamaan eri tuloryhmiin suunnilleen sen mukaan, mitä poliittisesti halutaan.
Velvoitteita lievemmiksi
Sosiaali- ja terveyspalveluiden menojen kasvua pitäisi STT:n tietojen mukaan hillitä sadoilla miljoonilla euroilla kehysriihipäätöksin. Esillä on ollut viime vuosina säädettyjen velvoitteiden lieventäminen. Pöydällä ovat ainakin vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus, perusterveydenhuollon hoitotakuun keventäminen ja asiakasmaksujen korottaminen.
– Isoja ja vaikeita päätöksiä kaikki, luonnehtii yksi hallituslähteistä.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hoitajamitoitusta harkitaan laskettavaksi jopa 0,55:een, mikä tarkoittaisi, että kahtakymmentä vanhusta kohti pitäisi olla vain 11 hoitajaa.
STT:lle kerrotaan, että uusi mitoitus voisi olla myös jotain 0,60 ja nykyisen 0,65 väliltä.
Velvoitteen höllentäminen merkitsisi sitä, että valtio vähentäisi hyvinvointialueiden rahoitusta.
Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) sanoi STT:n haastattelussa, että vaikka hoitajamitoitusta laskettaisiin, voisivat esimerkiksi aluehallintovirastot edelleenkin vaatia mitoituksen nostamista, koska ihmisten hoidontarve pitää täyttää.
Oletus on että varhaiskasvatuksesta ja perusopetuksesta ei ainakaan suoraan leikata, mutta säästöjä saatetaan hakea esimerkiksi korkeakoulujen indekseistä.
Erään lähteen mukaan harkinnassa on toisen tutkinnon tekeminen maksulliseksi, mutta toisaalta hallitus on jo poistamassa aikuiskoulutustuen.
Lähteistä arvioidaan myös, että kuntien valtionosuudet todennäköisesti pienenevät, mikä vaikuttaa koulutukseen ja muun muassa kulttuuriin. Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen osuus kuntien budjetista on noin 60 prosenttia.
Mediatietojen mukaan keskusteluissa on esillä myös sote-järjestöjen avustusten leikkausten aikaistaminen niin, että ne alkaisivat jo ensi vuonna. Tämä toisi noin sadan miljoonan euron säästön.
