Kuusi mil­joo­naa mur­hat­tua vel­voit­taa si­nut­kin kat­so­maan pa­huut­ta silmiin

Pian kylmenee: Lapissa voi olla pa­rin­kym­me­nen­kin asteen yö­pak­ka­sia

Pääkirjoitus

Gal­lu­pit voivat mennä uusiksi – Kak­si­vai­hei­ses­sa pre­si­den­tin­vaa­lis­sa ne oh­jaa­vat ää­nes­tä­mis­tä, mutta kan­sa­lai­set saat­ta­vat yl­lät­tää

12 vuotta sitten Sauli Niinistö oli gallupeissa selvä ykkönen hyvin pitkään, finaalivastustajan Pekka Haaviston nousu mielipidemittauksissa alkoi vasta tammikuussa.
12 vuotta sitten Sauli Niinistö oli gallupeissa selvä ykkönen hyvin pitkään, finaalivastustajan Pekka Haaviston nousu mielipidemittauksissa alkoi vasta tammikuussa.
Kuva: Mauri Ratilainen

Presidentinvaali ovat aivan omanlaisensa vaali. Tähän on useita syitä: se on suora henkilövaali, jossa vaalipiirinä on koko maa. Lisäksi se on kaksivaiheinen vaali, jossa ensimmäisellä kierroksella haetaan urheilun kieltä käyttäen kaksi loppuottelijaa finaaliin.

Presidentinvaalissa äänestetään suoraan henkilöä, joka saa kaikki hänelle annetut äänet. Eduskunta- ja kuntavaaleissa meillä on käytössä henkilö- ja listavaalin yhdistelmä, jossa saman puolueen ehdokkaat asetetaan järjestykseen vertausluvun perusteella

Mielipidemittaukset ovat olleet eniten pielessä juuri presidentinvaalien tuloksia ennustaessaan. Edellisissä vaaleissa on toki onnistuttu veikkaamaan vaalien voittaja oikein, mutta ei välttämättä edes vaalin kakkosen henkilöä, puhumattakaan prosenteista.

Tutkijoiden on ollut vaikea ennustaa äänestäjien taktikoimista, eivätkä edes suurten puolueiden ehdokkaat ole onnistuneet keräämään kuin aivan puolueuskollisimpien äänet.

Äänestäjät ovat myös vaali vaalilta oppineet paremmin taktikoimaan. Suuri kysymys on, ohjaavatko gallupit äänestäjien käyttäytymistä – haluaako suomalainen äänestäjä olla voittajan puolella?

Tammikuun presidentinvaalin asetelmia kannattaa verrata 12 vuoden takaiseen tilanteeseen. Kuusi vuotta siten ehdolla nimittäin oli istuva presidentti Sauli Niinistö, jonka valinta oli kaikkien mielipidetilastojen mukaan selviö. Hän tuli valituksi ensimmäisellä kierroksella ja voitti murskaluvuin vihreiden Pekka Haaviston.

Marraskuussa 12 vuotta sitten  Taloustutkimuksen Ylelle tekemän gallupin mukaan kärkiehdokkaita olivat Sauli Niinistö (49 %), perussuomalaisten Timo Soini (8 %),  keskustan Paavo Väyrynen (8 %), sdp:n Paavo Lipponen (7 %)  ja Pekka Haavisto (6 %).

Kuukauden kuluttua julkaistussa gallupissa Niinistön kannatus oli hieman sulanut (40 %), muiden kannatuksessa oli vain yhden tai kahden prosentin liikahduksia.

Sama kehitys jatkui vielä seuraavissa mielipidetutkimuksissa, Haaviston kannatus oli noussut kahdeksaan prosenttiin, Niinistön pudonnut 37 prosenttiin. Haaviston kanssa samoissa lukemissa oli Paavo Väyrynen kannoillaan Timo Soini  (7%)

Pekka Haavisto nousi Niinistön (29 %) ykköshaastajaksi vasta viimeisessä Ylen gallupissa tammikuussa, tosin perin vaatimattomalla 12 prosentin kannatusluvulla. Kolmonen oli myös lopullisen vaalin kolmonen eli Väyrynen (10%).

Myös muiden tutkimuslaitosten gallupit olivat samansuuntaisia. Ne siis ennustivat väärin kannatusluvut, mutta oikein järjestyksen.

Ensimmäisen kierroksen vaalituloshan oli Niinistö 37,0 prosenttia, Haavisto 18,8 ja Väyrynen 17,5 prosenttia niukasti kolmosena.

Onko näiden vaalien asetelma siis samanlainen kuin 12 vuotta siten? On ja ei. Niinistö oli tuolloin kannatusluvissa omassa sarjassaan, nyt kärkiehdokkaiden joukko on tasaisempi.

Vaaleihin on aikaa enää kaksi kuukautta. Jos jotain voimme päätellä edellisten vaalien mielipidetiedusteluista, niin Alexander Stubb on hyvin todennäköisesti mukana toisella kierroksella.

Juuri mitään muuta ei vielä voikaan vielä ennustaa, sen verran uusiksi pakka on mennyt aiemminkin viimeisten kahden kuukauden aikana.