Eu­roo­pan ko­mis­sio hy­väk­syi Mo­der­nan ro­kot­teen – THL:n mukaan ro­ko­tet­ta voidaan saada Suomeen lä­hi­viik­koi­na

Suomessa on jo käytössä Pfizerin ja BioNTechin kehittämää koronarokotetta. Arkistokuva.
Suomessa on jo käytössä Pfizerin ja BioNTechin kehittämää koronarokotetta. Arkistokuva.

Euroopan komissio on myöntänyt myyntiluvan Modernan kehittämälle koronarokotteelle.

Komissio käsitteli asiaa pikaisesti heti sen jälkeen, kun Euroopan lääkevirasto (EMA) kertoi suosittelevansa ehdollisen myyntiluvan Modernan koronarokotteelle.

– Me olemme hyväksyneet toisen (korona)rokotteen EU:ssa, komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kirjoitti Twitterissä.

Von der Leyen kertoi jo aiemmin keskiviikkona, että komissio käsittelee EMAn päätöstä pikaisella aikataululla.

Euroopan lääkevirasto suositteli myyntiluvan myöntämistä yksimielisesti.

– Rokote antaa uuden työkalun nykyisen hätätilan voittamiseksi, EMA:n pääjohtaja Emer Cooke sanoi keskiviikkona julkaistussa tiedotteessa.

Yhdysvaltain lääketurvallisuudesta vastaava liittovaltion virasto FDA antoi käyttöluvan Modernan koronavirusrokotteelle hätätilakäyttöön jo joulukuun puolessa välissä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) asiantuntija Mia Kontio arvioi STT:lle ennen EMAn päätöstä, että Modernan koronarokotetta voidaan saada Suomeen muutamien viikkojen sisällä. Rokotemäärät lienevät kuitenkin hyvin vähäisiä. Annoksien määrä on arviolta tuhansia viikossa.

Kontion mukaan Modernan rokotetta on ostettu EU:hun vähän ja Suomeen sitä on tulossa noin miljoona annosta.  Tilaukseen sisältyy myös optio miljoonasta lisäannoksesta.

Ehdollinen myyntilupa tarkoittaa EMAn mukaan muun muassa sitä, että Modernan koronarokotetta markkinoivan täytyy jatkossakin esittää tutkimustuloksia rokotteesta.

Modernasta tulossa toinen myyntiluvan saanut rokote

Ensimmäisen myyntiluvan EU:n alueella sai joulun alla yhdysvaltalaisen Pfizerin ja saksalaisen Biontechin kehittämä koronarokote. Suomessa rokotukset alkoivat 27. joulukuuta.

Pfizerin ja Biontechin rokote vaatii varastoissa 70 miinusasteen lämpötilan. Koska tämä on paljon alhaisempi lämpötila kuin tavallisissa pakastimissa, Pfizerin ja Biontechin on ollut pakko kehittää erityisiä säilytysastioita rokotteiden kuljettamista varten.

Modernan rokote voidaan sen sijaan varastoida 20 miinusasteessa. Yhdysvalloissa elintarvike- ja lääkevirasto FDA hyväksyi sen hätätilakäyttöön joulua edeltävällä viikolla.

Maanantaina Moderna kertoi tiedotteessaan, että se nostaa arviotaan tämän vuoden aikana tuotettavasta rokotemäärästä sadalla miljoonalla 600 miljoonaan annokseen. Yhtiö sanoi myös jatkavansa investointeja ja henkilöstön värväämistä niin, että vuoden aikana voidaan tuottaa jopa miljardi annosta.

Britannia puolestaan aloitti maanantaina ensimmäisenä maana maailmassa koronarokotukset ruotsalais-brittiläisen lääkeyhtiön AstraZenecan ja Oxfordin yliopiston kehittämällä rokotteella. Tämä rokote säilyy jääkaappilämpötilassa. Se on myös paljon halvempi kuin kilpailevat rokotteet.

Viime viikolla EMAn apulaisjohtaja Noel Wathion kertoi belgialaiselle sanomalehdelle Het Nieuwsbladille olevan epätodennäköistä, että AstraZeneca ja Oxfordin yliopiston koronarokote saataisiin EU:ssa käyttöön tammikuun aikana.

Pfizerin ja Biontechin rokotetta on saatu vähemmän marraskuussa luvattiin

Julkisuudessa on ehditty ihmetellä, miksi rokotukset ovat käynnistyneet Suomessa joulunpyhinä niin hitaasti.

THL:n Kontio kertoi tiistaina tiedotustilaisuudessa, että vielä marraskuussa Pfizerin ja Biontechin rokotetta luvattiin huomattavasti isompia määriä kuin mitä nyt on saatu. Joulukuussa luvatut määrät ovat vastanneet nyt saatujen ensimmäisten erien kokoa.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoi puolestaan, että vaje johtuu valmistajasta.

– Ei se EU:n sopimuksista tai muista ole ollut kiinni vaan valmistajan tuotannosta.

Kumpulaisen mukaan EU:n hankintalistalla on kaikkiaan seitsemän koronarokotetta.

Suomen on määrä saada koronarokotteita väkilukuun suhteutettu osuus EU:n yhteishankinnan kokonaismäärästä.

Juttuun päivitetty Euroopan lääkeviraston päätös kello 14.33.

Lisätty Ursula von der Leyenin kommentit kello 15.54.

Päivitetty kello 18.30 jutun kärki.