EU-tuo­miois­tuin: Suomi rikkoo lin­tu­di­rek­tii­viä haah­kan­met­säs­tyk­ses­sä – "Pe­si­mäai­kai­nen met­säs­tys olisi pitänyt lo­pet­taa jo vuo­si­kym­me­niä sitten"

Suomi ei ole perustanut metsästyksen sallimista parhaaseen tieteelliseen tietoon. Lintujärjestö vaatii nyt pikaista lainsäädäntöä, jolla kevätmetsästys lopetetaan sekä Ahvenanmaalla että mannerrannikolla.

Haahkakoiraan eli kalkaksen metsästys on aiheuttanut kiistaa hyvin pitkään. Suomi sai asiassa jo toisen tuomion.
Haahkakoiraan eli kalkaksen metsästys on aiheuttanut kiistaa hyvin pitkään. Suomi sai asiassa jo toisen tuomion.
Kuva: MICHA FAGER

Suomi ei ole täyttänyt lintudirektiivin mukaisia velvoitteitaan, kun se on sallinut haahkojen kevätmetsästyksen.

Näin toteaa EU-tuomioistuin torstaina antamassaan päätöksessä. Se koskee Suomessa sallittua haahkakoiraiden metsästystä touko-kesäkuussa.

Suomi sai asiassa tuomion jo vuonna 2005, jolloin kevätmetsästys lopetettiin. Ahvenanmaan maakuntahallinto kuitenkin päätti sallia sen uudelleen vuonna 2011.

Päätös koskee vuosia 2011-2019, mutta haahkan kevätmestästys on sallittu Ahvenanmaalla edelleen.

Suomi tulkitsi asiakirjoja puolueellisesti

Tuomion mukaan linjaus metsästyksen sallimisesta ei Suomen väitteistä huolimatta perustu parhaaseen tieteelliseen tietoon.

Suomi on tuomioistuimen mukaan tulkinnut lajien uhanalaisuutta koskevia kansainvälisen luonnonsuojelujärjestö IUCN:n asiakirjoja puolueellisesti.

Tuomioistuimen mukaan Suomella ei ollut päteviä perusteita todeta, että haahkakanta säilyisi tyydyttävällä tasolla vuosien 2011 ja 2015 välillä, jolloin lajin uhanalaisuuden määritelmä oli silmälläpidettävä.

Vuoden 2015 jälkeen haahka puolestaan luokiteltiin kansainvälisesti tätä suuremman riskin luokkaan.

Kaikuja myös susipäätöksestä

Lintudirektiivi kieltää luonnonvaraisten lintujen tappamisen pesimisaikana. Poikkeuksia lintu- ja luontodirektiiveistä voidaan kuitenkin myöntää, jos vaikka jonkin lajin suojelun taso olisi epäsuotuisa.

Poikkeuksia voidaan kuitenkin myöntää vain hyvin tiukoilla kriteereillä. Susi on tästä yksi esimerkki.

Tuomioistuin viittaakin myös talvella annettuun, suden poikkeuslupia koskevaan päätökseen. Suomea koskeneen tapauksen perusteluissa korostettiin, että poikkeaminen luontodirektiivistä edellyttää parasta saatavissa olevaa tieteellistä tietoa, joka on oltava viranomaisilla jo päätösvaiheessa.

Niinpä tuomioistuin katsoo, ettei metsästyksen sallimiseen riitä perusteeksi esimerkiksi se, että metsästäjät pyytävät pienpetoja ja suojaavat näin haahkakantaa.

Haahkakantaa arvioitava pesimäalueella

Merkittävä päätöksen peruste liittyi myös haahkakannan elinvoimaisuuteen Suomessa.

Suomi oli perustellut metsästyksen sallimista sen vaikutuksilla haahkakannan tilaan koko Itämeren sekä Pohjanmeren kaakkoisosan eli Vattimeren alueilla.

Tuomioistuimen mukaan vaikutus olisi pitänyt kuitenkin arvioida nimenomaan Suomen ja erityisesti Ahvenanmaan saaristossa pesivän haahkakannan näkökulmasta. Niinpä Suomi ei ole noudattanut lintudirektiivistä poikkeamisen mahdollistavaa, lajin yksilöiden "pieniä määriä" koskevaa edellytystä.

Tuomioistuin toteaa, ettei Suomi ole täyttänyt lintudirektiivin edellyttämiä velvoitteitaan. Lisäksi valtio joutuu korvaamaan oikeudenkäyntikulut.

Järjestö vaatii pikaisia toimia

Lintujensuojelujärjestö BirdLife Suomi pitää päätöstä odotetun mukaisena.

– On ikävää, ettei ympäristöjärjestöjen esityksiä ole otettu todesta, vaan EU-tuomioistuimen piti kertoa suomalaisille päättäjille, mikä on kestävää metsästystä, sanoo järjestön toiminnanjohtaja Aki Arkiomaa.

– Pesimäaikainen metsästys olisi pitänyt lopettaa jo vuosikymmeniä sitten, kuten muut EU-maat ovat tehneet.

Arkiomaa huomauttaa, että haahkan ohella valtaosalla saaristolinnuista on haahkan kevätmetsästyksen aikaan pesintä käynnissä. Pesintöjä tuhoutuu hänen mukaansa joka vuosi.

BirdLife edellyttääkin nyt Suomelta lainsäädäntöön pikaisia muutoksia, joilla haahkan kevätmetsästys kielletään pysyvästi.