Pääkirjoitus

EU-par­la­men­tin hy­väk­sy­mäs­sä ra­ken­nus­ten pak­ko­re­mont­ti­di­rek­tii­vis­sä on paljon kor­jat­ta­vaa – ideo­lo­gi­sel­la hai­hat­te­lul­la ei leikata pääs­tö­jä

EU-parlamentin tavoitteena on EU-kansalaisten pakottaminen energiaremontteihin.
EU-parlamentin tavoitteena on EU-kansalaisten pakottaminen energiaremontteihin.
Kuva: Jarmo Kontiainen
Pääkirjoitus // 27.4.2023

EU-parlamentilla on tapana tuottaa ideologisesti värittyneitä kantoja, joita muokataan myöhemmin käytännöllisempään muotoon EU-parlamentin ja -komission sekä jäsenmaita edustavan ministerineuvoston kesken. Tuorein esimerkki tästä on parlamentin hyväksymä rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) – kansan kielellä pakkoremontti – joka on parhaillaan kyseisten instanssien käsittelyssä. Valmista pitäisi tulla loppuvuodesta.

Jos parlamentti saisi tahtonsa läpi, vähintään 40 prosenttia suomalaiskodeista menisi remonttiin lähimmän kahdeksan vuoden aikana. Edessä olisi ennen näkemätön timpurisavotta, mikä koskisi ensi alkuun jopa 570 000 pientaloa. Niiden lisäksi kunnostuspakko osuisi kymmeniin tuhansiin taloyhtiöihin ja julkisiin rakennuksiin.

Kiinteistöliitto on arvioinut pelkästään pientaloremontin hinnaksi 21 miljardia euroa. Kuntaliiton laskelmien mukaan kunnilta kuluisi koulujen ja päiväkotien remontteihin 17–28,5 miljardia euroa. Remonttiin joutuisi lähes 70 prosenttia kouluista ja reilut 40 prosenttia päiväkodeista, joiden lisäksi kunnilla ja kuntayhtymillä on runsaasti muutakin energiatiivistettävää rakennuskantaa.

Kaiken takana on EU:n kasvihuonepäästöjen vähentämiselle asettama tavoite: päästöt pitäisi saada laskettua 2030 mennessä alle puoleen 1990 tasosta. EPBD on tässä tärkeä työkalu, sillä energiasyöpöt rakennukset aiheuttavat yli kolmanneksen EU:n kasvihuonepäästöistä (LK 26.4.).

Vaikka EPBD on linjassa Suomenkin ajaman "vihreän siirtymän" kanssa, direktiivi tuskin menee läpi esitetyssä muodossa – niin kallis, kustannustehoton, epäoikeudenmukainen ja epärealistinen sekä maalaisjärjen vastainen se on.

Käytännössä EPBD tarkoittaisi rakennusten lämmöneristävyyden parantamista ja lämmitysjärjestelmän muutosta eli ikkunoiden ja ovien uusimista, katon yläpohjan lisäeristämistä sekä siirtymistä esimerkiksi maalämpöön. Helposti kymmeniä tuhansia euroja maksava remontti olisi tehtävä, vaikka sille ei olisi muuten tarvetta ja vaikka kyseessä olisi rakennus, jolle ei olisi sen kunnon, sijainnin, omistajan iän tai muun syyn takia lähitulevaisuudessa käyttöä.

Remonttia ei voisi välttää silloinkaan, kun siihen ei saa pankista lainaa, eikä työmarkkinoilta tekijää. EU-parlamentti tuntuu uskovan tässäkin asiassa jäsenvaltioiden pohjattomaan kassaan, mikä on yhtä lailla haihattelua kuin sekin, että energiaremontti maksaa aina itsensä takaisin.

Tämä ei tarkoita, että EPBD olisi susi jo syntyessään. Direktiiviä tarvitaan, muttei tässä muodossa. Aikataulua on väljennettävä ja määräyksiä järkeistettävä. Jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus valita maan olosuhteisiin ja rakennuskantaan sopivimmat keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.

P.S.

Enemmistö suomalaisista lisäisi työperäistä maahanmuuttoa (Evan arvo- ja asennetutkimus). Vastaan haraavat lähinnä vain perussuomalaisten kannattajat, joista vain yksi kymmenestä tunnustautuu muuttoliikkeen kannattajaksi (IS 12.4.). Pian alkavissa hallitusneuvotteluissa nähtäneen, onko ps-puolueen johto silti valmis yhtymään kokoomuksen varapuheenjohtajan Antti Häkkäsen maahanmuuttolinjaukseen, jonka mukaan "tarvitsemme tänne ihmisiä, jotka tekevät töitä, noudattavat lakeja ja käyttäytyvät kunnolla" (A-studio 25.4.).