EU-maiden ulkoministerit kokoontuvat perjantaina harkitsemaan pakotteiden asettamisesta Valko-Venäjälle vilpillisenä pidettyjen presidentinvaalien jälkimainingeissa, joissa poliisit ovat taltuttaneet mielenosoituksia kovalla voimalla.
Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) sanoo Lännen Medialle, että pakotteita puoltavat presidentinvaalien läpinäkyvyyden ja kansainvälisten vaalitarkkailijoiden puute ja esimerkiksi oppositioehdokkaiden asettamisen kiellot.
Ratkaisevinta on Haaviston mukaan kuitenkin väkivalta, jota poliisi ja turvallisuusjoukot ovat käyttäneet Valko-Venäjän laajoissa mielenosoituksissa.
– Raja reagoinnille menee viimeistään siinä, että Valko-Venäjällä on ollut väkivaltaisuuksia rauhanomaisiakin mielenosoittajia vastaan, Haavisto sanoo.
Keskiviikkona Liettua, Latvia ja Puola ilmoittivat yhteisesti, että maat tarjoutuvat toimimaan välittäjinä Valko-Venäjän presidentti Aleksandr Lukashenkon ja mielenosoittajien välillä.
Maat uhkasivat Valko-Venäjää myös omilla pakotteillaan tai EU:n yhteisillä.
Videokokouksessa ei mahdollista tehdä virallista päätöstä
Haavisto sanoo, että EU ilman muuta tuomitsee Valko-Venäjän tapahtumat, mutta sanktioita harkitaan, jos väkivaltaisuudet jatkuvat eikä EU saa keskusteluyhteyttä aikaan Valko-Venäjän hallinnon kanssa.
– Samalla toivomme, että presidentti aloittaisi keskustelut opposition kanssa, ja tapahtuisi siirtymä, jossa opposition äänenpainot otettaisiin huomioon.
Jos EU asettaa Valko-Venäjää kohtaan pakotteita, ne kohdistetaan Haaviston mukaan todennäköisesti henkilöihin, jotka ovat vastuussa väkivallan käyttämisestä mielenosoittajia vastaan.
– Pakotteet olisivat esimerkiksi matkustuskieltoja ja pankkitilien jäädytyksiä.
Perjantain ulkoministerikokouksessa ei voida tehdä virallisia päätöksiä, koska kyse on videokokouksesta.
Jos ministerit päätyvät pakotteiden kannalle, niiden edellyttämää lainsäädäntöä voidaan alkaa valmistella virkamiesten toimesta, ja ministerit voivat tehdä viralliset päätökset myöhemmin fyysisessä kokouksessa.
Päätös pakotteista edellyttää jäsenmaiden yksimielisyyttä.
– Sekin on otettava huomioon, että miten asia hoidetaan, jos joku maa haluaa hidastaa tai estää toimet, Haavisto sanoo.
Kyynelkaasua, tainnutuskranaatteja, kumiluoteja – ja kovia panoksia
Jo 26 vuoden ajan itsevaltaisesti Valko-Venäjää hallinnut Lukashenko voitti sunnuntain presidentinvaalit väitetyllä 80 prosentin äänisaaliilla. Oppositioehdokas Svjatlana Tsihanouskaja pakeni vaalien jälkeen Liettuaan.
Maassa on ollut sunnuntaista lähtien laajoja mielenosoituksia, joita turvallisuusjoukot ovat hajottaneet muun muassa kyynelkaasulla, tainnutuskranaateilla ja kumiluodeilla.
Jo yli kuusi tuhatta ihmistä on pidätetty ja ainakin yli sata ihmistä on loukkaantunut. Yksi mielenosoittaja on kuollut.
Tiistaina poliisi käytti myös oikeita luoteja mielenosoittajia vastaan Valko-Venäjän lounaisosassa lähellä Puolan rajaa.
Valko-Venäjän sisäministeriön mukaan poliisi käytti kovia panoksia kohti metallitangoilla varustautuneita mielenosoittajia, jotka eivät reagoineet varoituslaukauksiin.
Pääkaupungista Minskistä katkaistiin tiistai-iltana myös tietoliikenneyhteydet. Pääsy nettiin katkaistiin aiemmin jo ennen sunnuntain äänestystä.
Keskiviikkona kukkamielenosoitus
Keskiviikkona valkovenäläiset ovat protestoineet tuhansien ihmisten kukkamielenosoituksissa.
Mielenosoittajat kantavat kädessään kukkia ja muodostavat ihmisketjuja, kun he marssivat Valko-Venäjän kaduilla. Lukuisat mielenosoittajat ovat pukeutuneet kokonaan valkoisiin vaatteisiin.
Presidentti Lukashenko syyttää mielenosoittajia rikollisiksi ja väittää heidän toimivan yhteistyössä ulkovaltioiden, kuten Venäjän, kanssa.
EU: Vaalit eivät olleet vapaat, eivätkä reilut
Oppositio ja länsimaat ovat laajalti tuominneet vaalit vilpillisiksi. EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Josep Borrell sanoi, että vaalit "eivät olleet vapaat, eivätkä reilut."
Haavisto kertoo esittäneensä Lukashenkolle kolme toivetta vaaleista viime vuoden yhteisessä tapaamisessa Ruotsin ulkoministerin kanssa: kansainvälisten vaalitarkkailijoiden päästämisen maahan, ääntenlaskennan läpinäkyvyyden sekä mahdollisuuden ehdolle asettumiseen kaikille halukkaille.
– Mikään näistä ei presidentinvaalien osalta toteutunut, Haavisto toteaa.
Ministerit puhuvat myös Libanonista sekä Turkista ja Kreikasta
Ulkoministerien kokouksessa on käsiteltävänä Valko-Venäjän lisäksi kaksi muuta konfliktia.
Turkki ja Kreikka käyvät rajuja kiistoja Välimeren kaasuvarannoista. Tiistaina turkkilainen laiva liikkui Kreikan aluevesillä.
Kolmanneksi ministerit käsittelevät Libanonin tilannetta, jossa osoitetaan mieltä maan korruptiota, talouden romahdusta ja huonoa hallintoa vastaan. Mielenosoittajat vaativat poliittisen johdon eroamista Beirutin viime viikon tuhoisan räjähdysonnettomuuden jäljiltä.