Suomessa on tavattu koronaviruksen Intian virusmuunnosta yli kymmenessä tapauksessa, kertoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen THL:n tiedotustilaisuudessa tänään. Hän sanoi, että kyseistä muunnosta on havaittu toistakymmentä, mutta tarkka luku on auki, sillä analyysit ovat vielä kesken.
Vaikka virusmuunnokset tarttuvat herkemmin kuin alkuperäinen virusmuoto, Salminen totesi, että virusmuunnoksistakin lähteneet tartuntaketjut saadaan kuriin tarkalla seurannalla. Hänen mukaansa uusia koronatartuntoja raportoidaan tänään 259.
THL arvioi, että kaikki halukkaat 16 vuotta täyttäneet ovat saaneet ensimmäisen rokoteannoksensa heinäkuun loppuun mennessä.
– Tavoite siitä, että kaikilla aikuisilla on mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos heinäkuun loppuun mennessä, näyttää realistiselta, Salminen sanoi.
Koko maassa 70 vuotta täyttäneistä jo 90 prosenttia on saanut yhden rokoteannoksen, ja kaikista yli 16-vuotiaista 46 prosenttia.
THL kertoi kuitenkin, ettei vielä voida tuudittautua siihen, että epidemia olisi ohi. THL:n mukaan myönteinen kehitys pysähtyi vapun jälkeisellä viikolla, ja tapausmäärien lasku on tasaantunut viimeisen neljän viikon aikana. Laitoksen mukaan tehokkaita ja kattavia rajoituskeinoja tulee jatkaa, jotta yhteiskunnan avautumiselle kesän aikana voidaan luoda paremmat edellytykset.
Alueellisia epidemioita ryöpsähtänyt
THL:n tietojen mukaan suurin ilmaantuvuusluku on tällä hetkellä Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä, jossa se oli keskiviikon tietojen perusteella yli 160, ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiirissä, jossa se oli yli 110. Keski-Pohjanmaalla tartuntojen määrät nousivat nopeasti nollasta korkeiksi.
– Tällaisiin takaiskuihin on yhä varsin iso mahdollisuus. Kunnissa ja sairaanhoitopiireissä ja väestössä on hyvä muistaa, että tilanne ei ole vielä ohi, varovaisuuteen on yhä tarvetta, Salminen sanoi.
– Viime päivinä on nähty sekä perusterveydenhoidossa että erikoissairaanhoidossa merkittävää nousua koronaviruksesta johtuvan sairaalahoidon tarpeessa, kertoi sosiaali- ja terveysministeriön strategiajohtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki.
Hänen mukaansa osa noususta selittyy kirjauskäytäntöjen muutoksilla, mutta tällä hetkellä lukuja nostavat myös useat laitosepidemiat. Voipio-Pulkin mukaan tämä on asia, johon nyt tulisi kiinnittää erityisesti huomiota.
Tapahtuma-ala tuskailee rajoitusten kanssa
Erityisesti tapahtumia järjestävät tahot ovat arvostelleet rajoitusten avaamista epätasa-arvoiseksi, sillä nykyiset kokoontumisrajoitukset tekevät kulttuuri- ja urheilutapahtumien järjestämisen käytännössä mahdottomaksi varsinkin vakavimmilla epidemia-alueilla. Samaan aikaan esimerkiksi ravintoloiden terasseille saa kokoontua sankoin joukoin.
Useat hallituksen ministeritkin ovat ilmaisseet huolensa epätasa-arvosta rajoitusten purussa, vaikka aluehallintovirastot kertoivat eilen odottavansa ohjeistusta nimenomaan hallituksen suunnasta sosiaali- ja terveysministeriöltä. Kesän tapahtumista ohjeistusta paikallisviranomaisille ei ole toistaiseksi kuitenkaan tullut.
Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi tiistaina Twitterissä, ettei Suomen avautuminen tapahdu tapahtumien näkökulmasta loogisella eikä oikeudenmukaisella tavalla. Opetusministeri Jussi Saramo (vas.) taas totesi, että rajoitusten purku on edennyt epätasaisesti ja osasyy on siinä, että vastuu jakautuu eri valtakunnallisille ja paikallisille toimijoille. Hänen mukaansa hallituksen tehtävänä on selkeyttää ohjeistus, jotta tapahtumat eivät jää muiden elinkeinojen jalkoihin.
Myös sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) otti asiaan kantaa tiistaina.
– Tämä menee aivan älyttömäksi. Avaamisen perään on hallituksessa kysytty ja kysytty, vaadittu yhdenvertaista kohtelua. Kaikki keinot pitää nyt käyttää, että terveysturvallisia tapoja tehdä tapahtumia edistettäisiin, hän kirjoitti Twitteriin.