"En sano, että tämä ei ole mah­dol­lis­ta, mutta kyllä se paljon työtä vaatii" – Joh­ta­vien lää­kä­rei­den mukaan mat­kai­lun va­paut­ta­mi­nen asettaa ko­ro­na­tes­tauk­sen suu­rel­le koe­tuk­sel­le

Helsinki
Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas sanoo, että toisen testauksen politiikka vaatii valtavasti testauslaitekapasiteettia.
Lapin sairaanhoitopiirin infektiolääkäri Markku Broas sanoo, että toisen testauksen politiikka vaatii valtavasti testauslaitekapasiteettia.
Kuva: Jussi Leinonen

Matkailuun liittyvä koronatestaus vaatii suuria testausjärjestelyjä Lapissa, arvioi Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas.

Helpoimmin on järjestettävissä ryhmämatkailijoiden testaaminen saapumiskentillä – eikä sekään ole helppoa.

– Toisen testauksen politiikka vaatii valtavan määrän testauslaitekapasiteettia. Jos ryhmämatkailijat testataan saapumiskentillä, tarvitaan tiloja ja uutta henkilökuntaa. Jos testausta ei tehdä lentokentällä, se on vielä suurempi haaste, sanoo Broas.

Ryhmämatkailu merkitsee noin 180–200 hengen matkailijamäärää kerralla Ivalon, Kittilän, Enontekiön ja Rovaniemen lentokentillä. Tämänhetkisten varausten perusteella Lappiin olisi joulukuussa tulossa noin 50 000 ryhmämatkailijaa.

Omatoimimatkailijoiden määrää on vaikeampi ennakoida, ja heidän testaamisensa on Broaksen mukaan vielä pulmallisempaa.

– Kuka valvoo, käyvätkö he testissä, miten testaaminen järjestetään ja noudattavatko he omaehtoista karanteenia? Broas listaa.

Ruuhkautumisen riski on olemassa

Hallituksen suunnitelma matkailun rajoitusten lieventämisestä tulee olemaan koronatestausjärjestelmälle melkoinen voimainponnistus, arvioi myös Mikko Pietilä, koronatestausvalmiuden kansallisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri.

– En sano, että tämä ei ole mahdollista, mutta kyllä se paljon työtä vaatii. Hyvä, että valtioneuvoston suunnitelmana on ottaa uusi toimintamalli käyttöön vasta marraskuussa – ja kiire tulee senkin kanssa, sanoo Pietilä.

Pietilän mukaan ruuhkautumisen ja vastausaikojen venymisen riski on olemassa.

Hallituksen suunnitelman mukaan matkustaminen Suomeen on vastaisuudessa sallittua maista, joissa koronaviruksen ilmaantuvuus on enintään 25 tapausta 100 000:ta asukasta kohti edellisen kahden viikon aikana. Aiemmin raja on ollut 8–10 tapausta. Muutokset tulevat voimaan kolmessa vaiheessa.

Siirtymäkauden jälkeen 23. marraskuuta siirrytään uuteen malliin, jossa sisärajatarkastukset poistuvat ja tilalle tulee testaamiseen perustuva strategia. Tämän jälkeen Suomeen voi tulla myös raja-arvon 25 ylittävistä maista.

Näistä maista saapuvilta vaaditaan todistus alle 72 tuntia sitten otetusta negatiivisesta koronatestistä. Lisäksi heidän on mentävä karanteeniin. Karanteeni päättyy, jos maahantulija menee Suomessa toiseen koronatestiin ja saa negatiivisen testituloksen.

Tarvitaan ihmisiä, laitteita ja reagenssiaineita

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus aikoo kasvattaa koronaviruksen testauskapasiteettiaan 10 000 näytteeseen vuorokaudessa. Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tämä nostaa kapasiteetin 30 000 testiin päivässä.

– Jo 20 000 koronatestin tavoite päivässä on haaste, nythän testauksen maksimikapasiteetti on noin 14 000–16 000 päivässä. Nyt kun tavoitteeksi on asetettu 30 000 testiä päivässä, se on vielä suurempi haaste, Pietilä sanoo.

Pietilä tarkentaa, että kyse ei ole vain pätevän henkilöstön ja laitteiden riittävyydestä, vaan myös muun muassa näytteenottotarvikkeiden ja reagenssiaineiden saatavuudesta.

– Reagenssien kulutus on valtavan suurta. Meillä Suomessa reagenssit tulevat pääosin ulkomailta, Pietilä toteaa.

Useat reagenssiaineita valmistavat yritykset asettavat etusijalle toimitukset sellaisiin maihin, joissa koronavirustilanne on huono – ja sellaisten joukossa Suomi ei ole.