Eatnameamet – Min jaskes dáistaleapmi (Hiljainen taistelumme)
Eatnameamet-elokuvan juliste on iskevä pastissi Eetu Iston ikonisesta Hyökkäys-maalauksesta. Tällä kertaa lakikirjaa vain puolustaa saamelaisnainen, ja uhkaavana petona on Suomen vaakunaleijona
Doavtter-Piera Suvi Máret (Suvi West) perustelee julisteen kuvan vastaansanomattomasti käsikirjoittamassaan ja ohjaamassaan dokumentissa. Vaikka valtion sulauttamispolitiikka on muuttunut hienovaraisemmaksi, saamelaisten maa, elinkeinot, kieli ja kulttuuri ovat edelleen ahdingossa.
Dokumentin yhtenä juonteena on saamelaisten totuus- ja sovintokomission asettamiseen tähtäävä työ. Haastatellut suhtautuvat hankkeeseen vähintäänkin kyynisesti.
Suuri osa elokuvasta on erilaisia kokouksia, kuulemisia ja tiedotustilaisuuksia. Vaikutelma ei kuitenkaan ole kuivakka, vaan pikemminkin katsojalle välittyy, kuinka uuvuttavan ja elämälle etäisen byrokratian takana pienetkin uudistusyritykset ovat.
Arkistomateriaalista on poimittu surkuhupaisan kuvaavia yksityiskohtia. Lapin läänin maaherra Martti Miettunen näyttää vain virnistelevän, kun puheeksi tulee suomalaistutkijoiden viemien saamelaisten luiden palauttaminen.
Kari Kyrö, joka pääsi saamelaiskäräjien jäseneksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tahtoa, lipsauttaa: ”Me suomalaiset – anteeksi, me saamelaiset.”
Kylmäävin esimerkki siitä, kuinka kaukana todellisuudet ovat toisistaan, näkyy etelästä saapuneen henkilön puheenvuorossa. Hän valittaa, että paikalliset pitävät tulokkaita yhä tunkeilijoina, vaikka nämä ovat investoineet Utsjoelle 50 miljoonaa euroa.
Sisältö on Eatnameametissa toki merkityksellisempi kuin visuaalinen ilme. Silti tasapaino on löydetty myös siinä, kuinka uudet taltioinnit on nivottu yhteen välillä hyvinkin vaurioituneen arkistomateriaalin kanssa.
Ihmisten vastapainona on droonin kuvaamia maisemia, niin luonnontilaisessa kuin metsä- tai kaivosteollisuuden tärvelemässäkin asussa.
Väliotsikot jäsentävät kokonaisuutta kuin selkeäksi luennoksi, kun taas haastatteluissa pääsevät esiin myös paikallisten tunteet.
Moni itkee.
Edit: Arviota on muokattu yhden kappaleen osalta 19.3. klo 11.30. Etelästä saapunut sijoittaja on muutettu muotoon etelästä saapunut henkilö. Lisäksi virke, jonka perusteella saattoi saada kuvan, että henkilö on itse sijoittanut alueelle 50 miljoonaa euroa, on muutettu muotoon, joka vastaa tarkemmin henkilön elokuvaan dokumentoitua puheenvuoroa.
Arviota on korjattu Kari Kyröön viittaavan kappaleen osalta 23.3. klo 9. Ilmaisu "vastoin saamelaisten tahtoa" on korjattu muotoon "vastoin saamelaiskäräjien vaalilautakunnan tahtoa". Kyrö oli ääniharava vuoden 2019 saamelaiskäräjävaaleissa.
