Lapin hyvinvointialueen (Lapha) palveluverkon uudistus on mittaluokaltaan historiallisen suuri. Talouden tasapainottaminen on välttämätöntä, mutta nykyinen suunnitelma unohtaa kokonaan yhden Lapin elinvoiman kulmakivistä: yritykset.
Lapin työpaikoista kaksi kolmasosaa syntyy yksityisellä sektorilla. Teollisuus, kaivokset, metsäteollisuus, matkailu ja niitä tukevat alihankintaketjut muodostavat perustan hyvinvointiyhteiskunnan rahoitukselle niin Lapissa kuin Suomessa. Silti palveluverkkosuunnitelma ei mainitse elinkeinoelämää sanallakaan – ei sen tarpeita, ei sen riskejä, ei sen merkitystä. Tämä on huomattava puute.
Meri-Lappi on yksi Suomen merkittävimmistä vientialueista. Raskas teollisuus toimii kolmessa vuorossa ja työssä käsitellään esimerkiksi kemikaaleja. Turvallisuusvaatimukset ovat tiukkoja, mutta tarvitsevat rinnalleen myös toimivat terveydenhuollon ja pelastustoimen palvelut. Teollisuuden toimintavarmuus ei ole vain yritysten asia – se on koko alueen talouden ja työllisyyden edellytys.
Esimerkiksi Tunturi-Lapin seutukunnassa asuu vakituisesti noin 14 000 henkilöä. Joulukuussa 2024 rekisteröityviä yöpyjiä oli 60 000. Alueen väkimäärä kasvoi yli viisinkertaiseksi. Erityisesti palo- ja pelastustoimen kapasiteetti laahaa matkailun kasvukäyrän perässä.
On kohtalokasta tehdä palveluverkkoa, joka ei tunnista alueen elinkeinorakennetta eikä sen tulevaisuuden kehitystä. Lapissa on käynnissä jopa 30 miljardin euron investointiaalto – ilman toimivaa sote- ja pelastusverkkoa investointeja ei synny, eikä työvoimaa saada.
Siksi palveluverkon muodostamisen periaatteisiin on lisättävä elinkeinoelämän ja yritysten tarpeet. Palveluverkkosuunnitelma on arvioitava myös niiden näkökulmasta. Laphan taloutta ei voi säästää elinkeinoelämän kustannuksella, sillä juuri elinkeinoelämä on se, joka talouden lopulta tasapainottaa.