Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Eko­lo­gi­nen kes­tä­vyys huo­mioi­ta­va

Laura Tarvainen ja Emma Kari (vihr.) kirjoittivat (LK 17.3.) metsien roolista monimuotoisuus- ja ilmastokriisissä. Vakuudeksi he olivat poimineet harhaanjohtavasti tilastotietoja uhanalaisten lajien punaisesta kirjasta ja muista lähteistä mainiten, että uhanalaisiksi arvioitujen metsälajien määrä oli suurin.

Fakta on totta, mutta metsätalouden kanssa sillä on vain vähän tekemistä. Mutkat suoraksi vetävä populistinen väite oli myös se, että puuston kasvu on hiipunut ja kiihtyneet hakkuut olisivat romahduttaneet hiilinielun.

Punaisen kirjan tulosten mukaan metsätalousalueilla uhanalaisten lajien osuus kaikista lajeista oli pienentynyt jopa viisi prosenttia 10 vuoden aikana. Puuston kasvu on hiipunut, koska puusto on tullut ikään, missä kasvun voi odottaakin hiipuvan. Hakkuiden määrä on ollut kestävällä tasolla vuosikymmenet, josta kertoo puuston vuosittain kasvava kokonaismäärä.

Metsäalalla monimuotoisuustyö on alkanut jo viime vuosituhannella ja kehittyy koko ajan. Tuloksellinen työ näkyy muun muassa siinä, että kaikki monimuotoisuudelle tärkeät rakennepiirteet ovat parantuneet. Se on seurausta metsäammattilaisten sitoutumisesta työhön. Suurin osa metsäalan henkilöstöstä on jo opiskeluajoistaan lähtien oppinut huomioimaan monimuotoisuuden tukemisen. Historiaa hekään eivät voi vaihtaa, kuten ilmeisesti olisi tarvetta.

Vaatimukset monimuotoisuustyön aloittamisesta ovat yhtä viisaita kuin itsenäisyyden tai peruskoulun vaatiminen. Koko metsäsektori, kuten myös muut teollisuuden alat, panostavat paljon luonnon hyvinvoinnin parantamiseen. Väitteet antavat signaalia, ettei tuota työtä, eikä sen tuloksia arvosteta.

Vaalien alla olisi erityisen tärkeää varoa populistisia virheväittämiä, jotka johtavat maailman kestävyysvajetta kiihdyttävään toimintaan. Suomessa luontoasiat huomioidaan erinomaisesti verrattuna maailman tilanteeseen. Itsekkyydellä ohjaamme ympäristöä rasittavaa toimintaa maihin, joissa se on tuhoisaa. Jopa luonnonsuojelupäätöksissä olisi tarkasteltava planetaarisia vaikutuksia, jos niitä perustellaan planetaarisilla haasteilla.