Roope Portti, 19, varttui 16-vuotiaaksi Ivalossa. Portti muistelee, että lapsuudessaan lappilainen ideaalimies oli flanellipaitaan pukeutuva karikatyyrinen “äijämäinen” hahmo, joka metsästää ja kelkkailee.
Portti kokee eroavansa syntymäseudullaan vallitsevasta miehen mallista. Ideaalimiehen kuvaan eivät sopineet perinteisesti feminiinisinä pidetyt piirteet, joita hän ajattelee itsellään olleen jo lapsuudesta lähtien. Hän kiinnostui esimerkiksi muodista ja meikkaamisesta, ja lapsena hän pukeutui kotonaan siskojensa vaatteisiin ja käytti hameita.
– Perheeni ei suhtautunut negatiivisesti feminiinisyyteeni, ja sain ilmaista itseäni vapaasti. Kun menin peruskouluun, muut lapset alkoivat kuitenkin kiusaamaan minua sen vuoksi.
Kun puhutaan sukupuolittuneesta vallasta, puhutaan usein patriarkaatista. Perinteisesti patriarkaatti on määritelty miesvallan järjestelmäksi, jossa miehillä on muita enemmän valtaa. Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossin mukaan patriarkaatti edustaa vanhakantaista yhteiskunnallista rakennetta, joka paitsi sortaa naisia ja vähemmistöjä, myös hyväksikäyttää ympäristöä ja muita eläinlajeja.
Tunnekasvatus on sukupuolittunutta
Rossin mukaan patriarkaatti ylläpitää binääristä sukupuolikäsitystä, jossa maskuliinisuus liitetään miehiin ja feminiinisyys naisiin.
Patriarkaatin ylläpitämät sukupuoliroolit määrittelevät sen, mitä pidetään luonnollisina miesten ja naisten tehtävinä sekä käytöksenä. Naisilta patriarkaatissa odotetaan kiltteyttä, sovinnollisuutta ja hoivan ensisijaista hoitamista, niin kotona kuin hoivatyössä.
Miehiltä patriarkaaliset sukupuoliroolit vaativat itsenäisyyttä, vahvuutta ja tunteiden tukahduttamista. Miehet kasvatetaan karttamaan feminiiniseksi miellettyjä asioita, koska niiden ajatellaan olevan merkki heikkoudesta.
Alakoulussa Portti oli hämmentynyt poikien väkivaltaisuudesta ja aggressiivisuudesta. Hän muistaa, kuinka pojat kohtelivat toisiaan aggressiivisesti koulun käytävillä.
– Kouluympäristö tuntui houkuttelevan pojista esiin jopa sadistisia piirteitä. Lapsena pohdin usein, mitä iloa väkivaltainen käytös heille tuottaa. Samassa ympäristössä tunteiden ilmaiseminen tuntui vaikealta.
Rossi sanoo patriarkaatin vaikuttavan merkittävästi poikien kasvatukseen. Hänen mukaansa patriarkaalisessa yhteiskunnassa poikia kannustetaan tukahduttamaan tunteet.
– Tunnekasvatus on sukupuolittunutta, ja se asettaa miehet eriarvoiseen asemaan. Yhä kuulee sanontoja kuten “miehet eivät itke” tai “isot pojat eivät itke”, joihin kiteytyy paljon patriarkaalista ajatusmaailmaa. Tunteet ja niiden ilmaiseminen on kuitenkin olennainen osa elämää.
Portti ajattelee, että poikia opetetaan tukahduttamaan tunteita jo varhaisessa iässä. Hänen mukaan miehille tunteiden ilmaiseminen, erityisesti surun näyttäminen, on usein haastavaa. Se johtuu hänen mielestään ajattelusta, joka leimaa esimerkiksi surun osoittamisen epämiehekkääksi heikkoudeksi.
Patriarkaatti asettaa miehet keskenään eriarvoiseen asemaan
Leena-Maija Rossi korostaa, että maskuliinisuus ja feminiinisyys eivät ole sidottuja sukupuoleen. Hänen mukaansa monet miehet haluavatkin ilmaista itseään tuomalla esiin itsestään feminiinisiä piirteitä.
Roope Portti kuitenkin tunnistaa, kuinka patriarkaatti edelleen rajoittaa miesten vapautta ilmaista itseään. Muutettuaan 16-vuotiaana Rovaniemelle taidelukion perässä, hän on käynyt lukuisia keskusteluja rovaniemeläisten poikien ja nuorten miesten kanssa. Keskusteluissa monet ovat kertoneet Portille haluavansa ilmaista itseään vapaammin ja rohkeammin hänen tavoin, mutta pelko ja häpeä estää heitä.
Patriarkaatti ylläpitää Rossin mukaan hegemonista maskuliinisuutta eli tiettyä kulttuurissa ihannoitua miehisyyden mallia, joka asettaa standardin sille, millaisen miehen tulisi olla saavuttaakseen arvostusta ja valtaa. Länsimaissa ihannoidaan menestynyttä, vahvaa ja itsenäistä heteromiestä, joka ei näytä esimerkiksi rakkautta ja surua ulospäin. Tähän ihanteeseen yltävät vain harvat, ja heidän varjoonsa jää suuri joukko miehiä, jotka ilmaisevat tunteitaan avoimesti ja hoivaavat lapsia.
– Vaikka suurin osa miehistä kärsii patriarkaatin asettamista normeista, monet heistä, ja monet naisetkin, silti ylläpitävät tätä järjestelmää, josta hyötyy vain pieni etuoikeutettu joukko, Rossi sanoo.
Nytkis ry toteutti kesällä 2024 kyselytutkimuksen, joka selvitti miesten asenteita naisten kohdistuvaa väkivaltaa kohtaan. Marraskuussa julkaistut tulokset herättivät vilkasta keskustelua mediassa. Niiden mukaan joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi olla itse syyllinen häneen kohdistuvaan väkivaltaan esimerkiksi ulkonäkönsä, pukeutumisensa tai käytöksensä perusteella. Lisäksi 22 prosenttia 18–25-vuotiaista miehistä oli sitä mieltä, että väkivallan käyttö voi olla tarpeen, jotta heitä kunnioitetaan.
Lapin yliopiston sukupuolentutkimuksen professori Leena-Maija Rossi korostaa, että patriarkaatti vahvistaa käsitystä miesten ja väkivallan yhteydestä. Mediakulttuuri, kuten elokuvat ja televisiosarjat, esittää usein miesten väkivaltaiset reaktiot luonnollisina ja maskuliinisuuteen kuuluvina, mikä normalisoi tällaisia käyttäytymismalleja.
– On ongelmallista, että yhteiskunnassamme väkivalta liitetään osaksi mieheyttä. Tämä ajatus normalisoi ja oikeuttaa väkivallan käytön miehisenä ratkaisukeinona. Meidän on tärkeää edistää rakentavia tapoja käsitellä vihan tunteita, jottei väkivaltaa pidetä hyväksyttävänä ratkaisuna.
Roope Portti, 19, on todistanut lukuisia tilanteita, joissa miehet käyttäytyvät uhkaavasti naisia kohtaan esimerkiksi baareissa. Hän painottaa, että jokaisella on velvollisuus puuttua tällaisiin tilanteisiin. Hän kannustaa myös miehiä puhumaan rohkeammin kaveriporukoissaan siitä, etteivät hyväksy minkäänlaista epäkunnioittavaa käytöstä, kuten kumppanin huonoa kohtelua.
– Meidän on osoitettava enemmän lämpöä ja lempeyttä lähipiirillemme. On tärkeää kuunnella naisten kertomuksia heidän kokemastaan väkivallasta ja uskoa heitä.
Miesten asenteet naisiin kohdistuvaan väkivaltaan
Naisjärjestöt teettivät yhteistyössä Nytkis ry:n kanssa miehille suunnatun kyselytutkimuksen kesällä 2024. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää miesten asenteita naisiin kohdistuvan väkivaltaan ja tasa-arvoon liittyen.
Tutkimuksen mukaan 90 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että naisiin kohdistuva väkivalta on aina väärin.
84 prosenttia miehistä ajattelee, että miesten tulee ottaa suurempi vastuu naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamisessa.
78 prosenttia miehistä ajattelee, että miesten tulee puuttua enemmän loukkaavaan ja esineellistävään puheeseen naisista.
Joka viides mies silti ajattelee, että naiset voivat ansaita heihin kohdistuvan väkivallan ulkonäön, pukeutumisen tai käytöksen vuoksi. Näin 18–35-vuotiaista ajatteli joka neljäs.
Alle 25-vuotiaista 22 prosenttia kokee, että joskus on välttämätöntä käyttää väkivaltaa tullakseen kunnioitetuksi.
