Kun inarilaislähtöinen Hánno Länsman, 22, pääsi opiskelemaan tietojenkäsittelytieteitä Helsingin yliopistoon vuonna 2023, hänen täytyi maksaa kaikille yliopisto-opiskelijoille pakollinen ylioppilaskunnan jäsenmaksu. Maksun yhteydessä opiskelijat voivat halutessaan myös liittyä osakuntien, eli poikkitieteellisten opiskelijajärjestöjen, jäseniksi. Länsman päätti silloin liittyä Pohjois-Pohjalaisen osakunnan (PPO) jäseneksi saadakseen selville, löytyisikö sieltä samanhenkisiä ihmisiä.
Pohjois-Pohjalainen osakunta on opiskelijayhteisö, joka edustaa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun opiskelijoita. Osakunnan jäseneksi voi liittyä kaikki Helsingin yliopiston opiskelijat, joita yhdistää juuret tai vain yleinen kiinnostus näitä pohjoisia maakuntia kohtaan.
Jotkut jäsenistä ovat saattaneet asua koko elämänsä pääkaupunkiseudulla, mutta liittyvät osakuntaan esimerkiksi siksi, että heidän isovanhempansa ovat kotoisin Pohjois-Suomesta. Helsingin yliopistossa opiskelevien lisäksi osakunnan ulkojäseneksi voi liittyä muissa korkeakouluissa tutkintoa suorittavat opiskelijat. Vuonna 2024 Pohjois-Pohjalaisessa osakunnassa oli yli 300 jäsentä.
Toista vuotta tietojenkäsittelytieteitä opiskeleva Länsman on löytänyt osakunnasta ystäviä ja viettää nykyään paljon aikaa osakunnan tiloissa. Erityisesti tilojen yhteydessä oleva sauna on hänelle säännöllisesti käytössä.
Länsman kuvailee osakunnan tiloja jäsenten olohuoneeksi, johon voi tulla pakoon arkea.
– Osakunta on elämäni kolmas paikka kodin ja yliopistokampuksen lisäksi. Osakunnan tiloissa minun ei tarvitse miettiä lainkaan opiskeluasioita.
2000 euron vuosittaiset säästöt osakunnan asunnolla
Rovaniemeltä kotoisin oleva Johanna Lintula, 25, pääsi vuonna 2020 opiskelemaan saksan kieltä Helsingin yliopistoon. Monen muun uudelle paikkakunnalle muuttavan opiskelijan tavoin Lintulan ensimmäisenä haasteena oli löytää opiskelijabudjettiin sopiva vuokra-asunto. Hän oli kuullut, että yliopiston osakunnat tarjoavat edullisia vuokra-asuntoja jäsenilleen, ja päätti liittyä Pohjois-Pohjalaisen osakunnan jäseneksi asunnon perässä.
Lintula pääsi muuttamaan Pohjois-Pohjalaisen osakunnan asuntoon vuonna 2023. Ennen sitä hän ehti asua muun muassa Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön vuokra-asunnossa yhdessä ystävänsä kanssa. Nykyään hän asuu osakunnan yksiössä kantakaupungissa Helsingin Vallilassa.
Hän maksaa tällä hetkellä asunnostaan vuokraa 566 euroa kuukaudessa. Vuokraoven tietojen mukaan vastaavan kokoisen asunnon vuokra Vallilan kaupunginosassa on keskimäärin noin 780 euroa kuukaudessa. Osakunnan omistaman asunnon vuokraaminen tuo hänelle vuosittain siis yli 2000 euron säästöt.
Osakuntatoiminta vahvistaa jäsentensä pohjoisia juuria
Vaikka osakuntien tarjoamat edulliset asunnot houkuttelevat opiskelijoita, saksan kielen opinnot sairaanhoitajan tutkintoon ammattikorkeakoulu Metropoliassa vaihtanut Lintula toivoo, ettei se olisi opiskelijoiden ainoa syy liittyä osakuntiin. Osakunnat järjestävät hänen mukaan opiskelijoille paljon matalan kynnyksen toimintaa, kuten pöytäjuhlia sekä yhteisvierailuja esimerkiksi museoihin ja teattereihin, joissa on mahdollista tutustua muihin jäseniin.
– Suurimpana rikkautena olen löytänyt osakuntatoiminnan kautta hyviä ystäviä. Minulla on aina lämmin ja tervetullut olo osakunnan tapahtumissa ja tiloissa.
Länsmanin mukaan osakunta järjestääkin jäsenilleen hyvin aktiivisesti toimintaa ja suurin osa tapahtumista on loppuunmyytyjä.
Lisäksi Lintula kokee, että osakuntatoiminta auttaa häntä ylläpitämään pohjoisia juuriaan pääkaupunkiseudulla.
– Muistelemme yhdessä pohjoisessa elettyä lapsuutta ja nuoruutta. Moni myös pukeutuu osakunnan juhliin kansallispukuihin, ja on hienoa nähdä, että perinnettä ylläpidetään.
Pohjois-Pohjalainen Osakunta
Perustettu: 1907
Inspehtori: Professori Hannu Juusola
Jäsenmäärä: 325
Sijainti: Ostrobotnia-talo, Töölönkatu 3 A, Helsinki
Merkittäviä kunniajäseniä: K. J. Ståhlberg, Urho Kekkonen
Järjestötoiminta kasvattaa meidät, työväen tyttäret ja pojat railakkapäät.
Tuhannet opiskelijat ottavat jälleen korkeakoulupaikan vastaan tulevana kesänä. Olipa kyseessä sitten yliopisto tai ammattikorkeakoulu, syksyllä alkaa uusi elämänvaihe, joka täyttyy kurssitehtävistä, ryhmätöistä, tenteistä ja lukuisista deadlineista.
Vaativan opiskelun rinnalla on tärkeää olla tilaisuuksia rentoutua, jotta arjessa on muutakin kuin koulun tuomat akateemiset paineet. Siksi haluankin jakaa neuvon jokaiselle uudelle opiskelijalle: lähde mukaan korkeakoulujen järjestötoimintaan ja osallistu niiden tapahtumiin. Se on tärkeä osa opiskelukulttuuria.
Kun viime vuonna aloitin suomen kielen opinnot Helsingin yliopistossa, olin innoissani yliopiston ainejärjestö- ja osakuntatoiminnasta. Kiireisen työ- ja opiskeluarjen keskellä on ollut virkistävää päästä opiskelijaystävien kanssa osallistumaan järjestöjen tapahtumiin, joissa pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin ja joissa voi unohtaa opinnot hetkeksi esimerkiksi lautapelien parissa.
Korkeakoulujärjestöjen toiminta tarjoaa myös tilaisuuden kokeilla ja kerryttää kokemusta erilaisista työtehtävistä. Ainejärjestöissä voi ottaa vastuuta esimerkiksi viestinnästä tai kirjoittaa tekstejä ainejärjestön lehteen. Hyvällä tuurilla järjestötoiminnan kautta opiskelija voi löytää jopa oman urallisen intohimonsa.