Hallitusneuvotteluissa etsittiin kuumeisesti säästö- ja leikkauskohteita. Kesken jäänyt hanke digitaalisen henkilötunnuksen kehittämisestä on kohde, johon ei tarvitse kaataa enempää veronmaksajien rahoja. Se kannattaa haudata lopullisesti, koska yksityisellä sektorilla on jo kehitetty sähköistä henkilöllisyystodistusta vastaava ratkaisu.
Marinin hallituskaudella digi- ja väestötietovirasto valmisteli digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöönottoa. Sitä koskevaa lainsäädäntöä ei ehditty saada päätökseen ennen vaaleja. Tavoitteena oli tarjota valtion kehittämä sähköinen tunnistautumisväline ja mobiilisovelluksella toimiva henkilöllisyystodistus nykyisten tunnistautumismenetelmien ja fyysisten henkilökorttien rinnalle. Digihenkkareiden piti tulla käyttöön kuluvan vuoden alussa.
Digitalisaation edistäminen on tärkeää, mutta tulevan hallituksen tulee harkita tarkkaan, millaisia hankkeita kannattaa kehittää verovaroin ja missä yksityinen sektori onnistuu parhaiten. Digihenkilöllisyyden kehittämiseen on ehditty Marinin hallituksen kaudella käyttää yli kahdeksan miljoonaa euroa. Yhteensä valtio on käyttänyt vuosien varrella yli 40 miljoonaa euroa erilaisiin sähköisen tunnistamisen järjestelmiin.
Digitaalisen henkilötodistuksen loppuhinta olisi arviolta 20 miljoonaa euroa ja järjestelmän ylläpitokulut veisivät vuosittain kolme miljoonaa euroa. Lisäksi on arvioitu, että kansallisen uuden digitaalisen henkilötodistuksen saattaminen EU-tason digilompakoksi maksaa 20-30 miljoonaa euroa.
Digihenkkarihanke liittyy EU:n sähköisiä luottamuspalveluita koskevan eIDAS-asetuksen uusimiseen, mikä toteutuu 2024. Onneksi Suomi on jo valmiina asetuksen uusimiseen, koska yksityisellä sektorilla on kehitetty toimiva sähköistä henkilöllisyystodistusta vastaava ratkaisu.
Digitaaliseen tunnistautumiseen ei ole syytä käyttää enempää veromiljoonia. Yksityisellä sektorilla on jo kehitetty alusta, jossa kuka tahansa (yksityishenkilö tai yritys) voivat asioida luotettavasti verkossa tunnistettuna käyttäjänä jo nyt. Palvelu toimii digitaalisena lompakkona ja on jo tarjolla kaikkialla Euroopassa.
Toivottavasti Petteri Orpon hallitus ymmärtää, että digitaalista pyörää ei kannata keksiä uudelleen. Rahareikiä löytyy varmasti muualtakin.