Ylennykset: It­se­näi­syys­päi­vän ylen­nyk­set puo­lus­tus­hal­lin­nos­sa ja re­ser­vis­sä – katso tästä Lapin ylen­ne­tyt

Tilaajille

Ei enää vain so­ta-ajan työkalu – korona ja va­rau­tu­mi­nen maa­han­tu­lol­la pai­nos­ta­mi­seen las­ke­neet kyn­nys­tä val­mius­lain käyt­tä­mi­seen

Valmiuslaki antaa viranomaisille järeimmät mahdolliset keinot toimia poikkeustilanteissa. Koronakriisi ja hybridivaikuttaminen ovat tekemässä siitä myös rauhan ajan työkalun, kirjoittaa Lännen Median Jussi Orell.

Valmiuslakiin on turvauttu koronan torjunnassa kahdesti. Sitä hyödynnettiin esimerkiksi Uudenmaan sulkemisessa keväällä 2020.
Valmiuslakiin on turvauttu koronan torjunnassa kahdesti. Sitä hyödynnettiin esimerkiksi Uudenmaan sulkemisessa keväällä 2020.
Kuva: Mauri Ratilainen / Com.Pic.- Kuv

Hallituksen tiedotustilaisuus maanantaina 16. maaliskuuta 2020 jää historiaan. Pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoo Suomen olevan poikkeusoloissa ja turvautuvan valmiuslakiin koronakriisin taltuttamiseksi. Dramatiikkaa on vähemmän vajaa vuosi myöhemmin, kun sama toistuu.

Jo ensimmäisen valmiuslakiin turvautumisen jälkeen virisi keskustelua siitä, turvauduttiinko valmiuslakiin liian herkästi ja olisiko pärjätty normaalitilojen lainsäädännöllä. Lokakuussa 2020 eli noin viisi kuukautta ennen seuraavaa kertaa oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kuvaili Iltalehdessä, ettei poikkeusolojen julistaminen ja sitä myöten valmiuslaki ole todennäköisiä vaihtoehtoja toisin kuin keväällä 2020, jolloin viruksen käyttäytymistä ei vielä tunnettu. Hallitus oli lisäksi justeerannut tavanomaista lainsäädäntöä epidemian torjuntaan paremmin soveltuvaksi. Vaan kuinkas sitten kävikään?