Kaksikymmentä vuotta sitten Yhdysvallat päätti lähteä kostoretkelle Afganistaniin kotimaahansa tehtyjen terroristihyökkäysten jälkeen. Retkestä tuli pidempiaikainen miehitys, joka päättyi samoin, kuin Iso-Britannian ja Neuvostoliiton aiemmat operaatiot. Siviilien sekaan piiloutuneiden ja vuoristossa taistelleiden joukkojen tuhoaminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi.
Yhdysvalloilta kumppaneineen kului rahaa 1 900 miljardia dollaria ja Suomellakin miljardin euron verran. Mitään oleellisia, pysyviä tavoitteita ei saavutettu. Päin vastoin, nyt talibaneilla on parempi aseistus kuin koskaan. Yhdysvaltain massiivinen sotilasapu Afganistanin nukkehallitukselle valui vihollisen käsiin.
Kun Yhdysvallat alkoi vetäytyä Afganistanista, talibanit valloittivat maan nopeasti. Valtaa pitäneellä nukkehallituksella oli saman verran kannatusta kansan keskuudessa kuin aikoinaan Otto Wille Kuusisen Terijoen hallituksella Suomessa.
Talibanien nopea valtaan nousu oli kuulemma yllätys. Ihmettelen, kuinka länsimaiden tiedustelu olisi toiminut niin osaamattomasti. Olen kuunnellut asiantuntijoita puolustusvaliokunnassa, tiedusteluvalvontavaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Jo siltä pohjalta saattoi ennustaa, mitä tuleman pitää. Afgaanihallituksen romahdus oli vääjäämättä edessä.
Parhaimman tilannekatsauksen Lähi-Idästä tai naapurimaista saan kuitenkin lähikuppilan pitäjältä Helsingin Tapanilassa, jossa minulla on kakkosasunto. Pikapaukuilla, tai muuten vaan, käyn jututtamassa iranilaistaustaista, aikoinaan perheineen pakolaisena Suomeen tullutta yrittäjää. Aina kun näen ”Ekin”, hän on yhteydessä kotimaahansa tai naapurimaihin. Koti-ikävä vaivaa häntäkin. Takaisin ei vain ole paluuta.
Valiokunnissa ovat kollegat joskus ihmetelleet, kuinka minulla voi olla joistain asioista tietoa jo etukäteen. Tietoa saa, jos pitää silmänsä ja korvansa auki, eikä tyydy vain virallisten tietolähteiden suodatettuun informaatioon. Monelta on jäänyt huomaamatta mm. se, että Yhdysvaltoihin tehtyjen terrori-iskujen tekijät eivät olleet afgaaneja, vaan saudeja.
Suomen on syytä pitää kynnys korkealla silloin, kun lähetetään aseistettuja suomalaisjoukkoja oman maan rajojen ulkopuolelle. Mitä nopeampi lähtö, sitä hitaampi paluu. Näin ennustin kaksikymmentä vuotta sitten. Nyt näimme, että mitä hitaampi paluu, sitä nopeampi lähtö.
Afganistanista vetäytymisen suunnitteluun oli aikaa kaksikymmentä vuotta. Eduskunta laitettiin tekemään päätös kahdenkymmenen tunnin varoajalla. Aikataulun asetti Yhdysvallat täysin omien intressiensä pohjalta.
Suomen on syytä harkita tarkkaan, mihin kaikkeen se lähtee mukaan. Joskus voi sanoa ei.