Lista: Näissä pai­kois­sa on voinut al­tis­tua ko­ro­na­vi­ruk­sel­le

Asuntokauppa: Myy­tä­vien asun­to­jen määrä putosi Ro­va­nie­mel­lä – vanhaa oma­ko­ti­ta­loa ei laiteta myyn­tiin, jos tar­jol­la ei ole uu­dem­paa asun­toa, johon vaihtaa

Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Kai­vos­ve­ro kuuluu kun­nal­le

Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Katri Kulmuni.
Lapin kansanedustajat kirjoittavat Eduskunnasta-kolumneja vuoroviikoin Uusi Rovaniemi -lehteen. Tällä viikolla vuorossa on keskustan Katri Kulmuni.
Kuva: Jussi Leinonen

Lappilaisittain merkittävää syksyn budjettiriihessä oli kaivosverosta päättäminen. Epäonnistunut hallitusohjelmakirjaus kaivosten siirtämisestä korkeampaan sähköveroluokkaan saatiin tällä purettua. Kaivosten sähköveron korotus olisi tuonut valtiolle noin 30 miljoonaa euroa, kun uuden kaivosveron tuotoksi arvioidaan noin 25 miljoonaa euroa.

Vihreiden vaatimus kaivosten korkeammasta sähköverosta oli ilmaston kannalta itseasiassa huono. Korkeampi sähkövero ei kannusta luonnollisestikaan kaivoksia sähköistämään prosessejaan, millä voisi olla ilmastoakin palveleva vaikutus. Loppuviimein kyseessä oli siis vain epäsuosiolliselle toimialalle haluttu veronkiristys.

Lapin kaivospaikkakuntien kannalta on keskeistä, että uudesta verosta nyt edes 60 prosenttia ohjautuu kaivoksen sijaintipaikkakunnalle. Mielestäni tuon luvun pitäisi olla vieläkin suurempi, mielellään sata prosenttia, mutta jääpä tavoitetta nostaa sitten kaivosveroa tulevaisuudessa valtio-kuntasuhteen osalta.

"Pidän kaivosveron kuntiin tulevan osuuden kritisointia erikoisena, koska samoinhan toimii myös kiinteistöverojärjestelmämme."

Kunnalle tuleva kaivosvero on yllättäen herättänyt kritiikkiä nimenomaan hallituskumppani vihreissä. Mahtaako Lapin vihreät olla asiasta mitä mieltä?

Vihreistä kuulunut kritiikki on ollut sen suuntaista, että kunnille tuleva kaivosvero päinvastoin kannustaa kuntia kaavoittamaan kaivoksia. Kaivoksen perustaminen vaatii kuitenkin paljon muutakin kuin vain kunnan halun verotuloihin.

Kaivosyhtiöllä pitää olla merkittäviä pääomia. Lisäksi pitää pystyä vastaaman korkeisiin ympäristönormeihin ja pitää pystyä myös sietämään maailmanmarkkinoiden heilahteluja mineraalien hinnanmuutoksissa.

Pidän kaivosveron kuntiin tulevan osuuden kritisointia erikoisena, koska samoinhan toimii myös kiinteistöverojärjestelmämme. Tuulivoimasta tulee kiinteistöverot tuulivoimakuntaan. Samoin on myös vesivoimalaitosten osalta.

Moni Itä-Suomen kunta katsookin kateellisena Perämeren rantaan, minne hyvien tuuliolosuhteiden ansiosta on keskittynyt Suomen tuulivoimatuotantoa. Suurimmat tuulivoimalaitoskunnat saavat reilusti yli miljoonan euron kiinteistöverotulot vuosittain. Onpa lappilainen Simokin siellä kärkisijojen tuntumassa lähes 900 000 euron vuotuisilla tuulivoiman kiinteistöverotuloilla.

Kaivosvero palvelee ennenkaikkea sosiaalista toimilupaa ja paikallisten ihmisten oikeutta nauttia kaivoksen hyödyistä niin uuden kiinteistöveron kuin työpaikkojenkin kautta. Kuitenkin myös ne maisemalliset ja ympäristölliset haasteet jäävät paikallisesti kannettavaksi. Kaivoksen perustaminen ole koskaan riskiä vailla.

Syksyllä odotamme eduskuntaan saapuvaksi myös kaivoslain uudistusta, jossa kaivoslakiin kirjataan kunnan oikeus kaivoksen kaavoittamiseen. Tämähän on nykyisin maankäyttö- ja rakennuslaissa. Samoin myös ympäristövastuuvahinkokorvauksia korotetaan.

Ei ole kestävää, että kaivoksen sulkeuduttua veronmaksajille koituu maisemointi- tai ennallistamiskuluja. Niitä varten pitää kaivoksen itse kerätä varat elinkaarensa aikana.