Kolumni

Edus­kun­nas­ta: Hal­li­tuk­sen se­men­toi­ta­va kaksi suur­han­ket­ta – sote ja maa­kun­ta­hal­lin­to


Eduskunnasta on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla Lapin kansanedustajat kirjoittavat vuoroviikoin. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Eduskunnasta on Uusi Rovaniemi -lehden kolumnipalsta, jolla Lapin kansanedustajat kirjoittavat vuoroviikoin. Tällä viikolla vuorossa on vasemmistoliiton Markus Mustajärvi.
Kuva: Pekka Aho

Hallitusohjelman realisoituminen ja hallitusyhteistyön kaari kulkevat useimmiten samaa rataa hallituksesta riippumatta. Kun eduskuntavaalien jälkeen hallitus muodostetaan, vannotaan syksyyn asti yksimielisyyttä ja yhteistyön sujuvuutta.

Ensimmäisen yhteisen talousarvion laadinnan aikana alkavat merkit erimielisyyksistä nousta esiin. Moni hallituspuolueen kansanedustaja miettii, mitä keväällä tuli sovittua. Suuremmista kiistoista aletaan vääntää, kun nelivuotinen julkisen talouden suunnitelma pitäisi runnoa kasaan. Marinin hallituksen totuuden hetki koittaa tämän kevään aikana.

Rinteen hallituksena aloittanut ja Marinin hallituksena jatkava kokoonpano on kokenut jo pääministerin vaihdoksen. Se ei johtunut pelkästään Postiin liittyvistä ongelmista, vaan taustalla oli myös hallituspuolueiden keskinäisiä jännitteitä. Keskusta käytti sellaisen kortin, jota ei toista kertaa käteen jaeta. Itse asiassa pääministerin vaihdos saattoi olla palvelus pääministeripuolueelle.

Euroopan unionin tulevan ohjelmakauden rahoituspaketti on vielä levällään. Myös potin kansallisesta jaosta väännetään maakuntien ja puolueiden kesken.

Ilmastonmuutoksen torjunta etsii maksajaansa. Laaja työllisyyspaketti kokeiluineen siirtyi myöhempään ajankohtaan. Työmarkkinoilla myllertää. Eikä kuntien talouskehityksessä näy oleellista muutosta parempaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden ongelmat kasaantuvat. Siinä sitä riittää taiteilemista hallitukselle mille hyvänsä.

Marinin hallituksen onnistumista mitataan kuitenkin vasta hallituskauden jälkeen. Ilmastoratkaisut vaikuttavat pidemmällä aikavälillä ja työllisyystavoitteeseen, 75 prosentin työllisyysasteen toteutumiseen, tuijotetaan silmät sokeiksi. Hallituksen koossapitävä voima löytyy kuitenkin muualta – jos löytyy.

"Kehityksen tasapainottamiseksi tarvitaan demokraattinen maakuntahallinto ja sen itsenäisyyden turvaamiseksi omat rahat."

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen ja maakuntahallinnon luominen eivät enää voi odottaa. Kaikkien hallituspuolueiden tavoite on löytää sellainen soteratkaisu, joka torppaa yltiöpäisen yksityistämisen, vaikka osassa kuntia paniikkiratkaisut ovat avanneet jo helvetin portit raolleen. Asianmukaisten palveluiden saatavuus varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta liimaa hallituspuolueita yhteen.

Rinnan soteratkaisun kulkee maakuntahallinnon uudistaminen. Sen merkitys korostuu entisestään, kun eduskuntavaaleissa valta keskittyy yhä enemmän suuriin vaalipiireihin, joiden sisällä suuret yliopistokaupungit pitävät aina puolensa. Kehityksen tasapainottamiseksi tarvitaan demokraattinen maakuntahallinto ja sen itsenäisyyden turvaamiseksi omat rahat.

Nämä kaksi suurhanketta tulee Marinin hallituksen sementoida niin, ettei niiden perustaa seuraava hallitus enää voi repiä auki. Parlamentaariselle yhteistyölle – yli hallituksen ja opposition raja-aidan – olisi nyt tarvetta. Se kuitenkin edellyttää, että kokoomus luopuu yltiöyksityistämisestään ja perussuomalaiset kertovat omat kantansa muustakin kuin pakolaiskysymyksestä.