Donald Trump joutuu val­ta­kun­nan­oi­keu­teen – näin vir­ka­syyt­teen kä­sit­te­ly jatkuu ja täl­lai­sia seu­rauk­sia siitä voi olla Trum­pil­le

Yhdysvaltain presidenttiä Donald Trumpia syytetään kannattajiensa kiihottamisesta kapinaan. Seuraavaksi syytettä käsitellään kongressin ylähuoneessa eli senaatissa.

Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi allekirjoitti Trumpia vastaan nostetun virkarikossyytteen keskiviikkona kongressissa.
Edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi allekirjoitti Trumpia vastaan nostetun virkarikossyytteen keskiviikkona kongressissa.
Kuva: SHAWN THEW

Kongressin edustajainhuone asetti torstaina vastaisena yönä Suomen aikaan Donald Trumpin virkarikossyytteeseen. Näin Trumpista tuli maan historian ensimmäinen presidentti, joka on joutunut kahdesti vastaamaan teoistaan valtakunnanoikeudessa.

Demokraattienemmistöisessä edustajainhuoneessa syytettä kannatti 232 edustajaa ja 197 vastusti. Syytteen taakse asettui kymmenen republikaanien edustajaa.

Edellisen kerran Trump oli virkasyytteessä vuosi sitten, jolloin häntä syytettiin vallan väärinkäytöstä ja kongressin toiminnan häiritsemisestä. Silloin republikaanien hallitsema senaatti vapautti presidentin syytteistä.

Viime viikolla mellakoitsijat tunkeutuivat väkivalloin kongressirakennukseen Washingtonissa sen jälkeen, kun Trump oli puhunut kannattajilleen Valkoisen talon lähellä. Mellakassa kuoli viisi ihmistä ja kymmeniä pidätettiin.

Mistä Trumpia syytetään?

Yhdysvaltain presidentti voidaan asettaa virkasyytteeseen, jos tämän katsotaan perustuslain mukaan syyllistyneen "maanpetokseen, lahjontaa tai vakaviin rikoksiin ja väärinkäytöksiin". Kyseessä on poliittinen prosessi eikä rikos-oikeudellinen.

Kolmannen kohdan "vakavan rikoksen ja väärinkäytöksen" tarkka määrittely on tuottanut jo aiemmin hankaluutta Yhdysvalloissa. Perustuslakiin erikoistuneen oikeustieteen professorin Suzanna Sherry mukaan kukaan ei tiedä tarkalleen, mitä tämä ilmaisu koskee ja mitä ei, ABC News kertoo.

Syytteen mukaan Trump on kiihottanut kannattajiaan kapinaan. Päätöslauselmassa mainitaan, että presidentti sanoi ennen kongressiin valtausta kannattajilleen muun muassa, että "maata ei saada takaisin ilman taistelua".

Trump on myös yllyttänyt kannattajiaan väittämällä toistuvasti marraskuun vaaleja perättömästi vilpillisiksi. Päätöslauselmassa Trumpia syytetään myös siitä, että tämä painosti puhelinkeskustelussa Georgian korkeinta vaaliviranomaista Brad Raffenspergeriä "löytämään" Joe Bidenin kukistamiseen vaadittavan äänimäärän.

Syyteartikkelin mukaan Trump on myös "uhka kansalliselle turvallisuudelle, demokratialle ja perustuslaille, jos hänen annetaan pysyä virassaan".

Miten käsittely etenee?

Seuraavaksi syyte siirtyy kongressin ylähuoneeseen eli senaattiin.

Demokraatit ovat vaatineet syytteen pikaista käsittelyä, mutta senaatin enemmistöjohtaja republikaani Mitch McConnell on sanonut, ettei aio kutsua senaattia koolle ennen 19. tammikuuta. Näin Trumpin virkasyytteen käsittely siirtyy Bidenin presidenttikauden alkuun.

Trumpin tuomitseminen vaatii senaatin äänestyksessä kahden kolmasosan tuen. Se tarkoittaa sitä, että demokraatit tarvitsevat syytteelle vähintään 17 republikaanisenaattorin tuen.

Uudessa senaatissa molemmilla puolueilla – demokraateilla ja republikaaneilla – on 50 edustajaa, kun demokraatit voittivat Georgian uusintavaaleissa molemmat avoinna olleet paikat.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Trump vetoaa oikeudenkäynnissä mahdollisesti perustuslain turvaamaan sananvapauteensa. Presidentti kehotti ennen kongressitalon valtausta pitämässään puheessaan kannattajiaan "taistelemaan", mutta voi perustella, ettei tarkoittanut viestiä kirjaimellisesti vaan kuvainnollisesti.

Miten republikaanit tukevat syytettä?

Keskiviikon edustajainhuoneen äänestyksessä kymmenen republikaaniedustajaa äänesti syytteen nostamisen puolesta. Se on vain pieni osa puolueen yli kahdesta sadasta edustajasta, mutta merkille pantavaa on, että viime kerralla Trumpin syyttämistä ei tukenut kukaan republikaaniedustajista.

Tiistaina republikaanien Liz Cheneystä tuli ensimmäinen edustajainhuoneen republikaanien johtohahmo, joka ilmaisi julkisesti tukensa syytteelle.

– Yhdysvaltain presidentti kutsui tämän mellakkajoukon koolle, yhdisti sen ja lietsoi sen hyökkäykseen. Kaikki mitä sen jälkeen tapahtui, on hänen tekosiaan, Cheney sanoi lausunnossaan.

– En ole valitsemassa puoltani, vaan totuuden, sanoi puolestaan republikaaniedustaja Jamie Herrera Beutler keskiviikon istunnossa.

Syytteen taakse saattaa asettua myös senaatin enemmistöjohtaja McConnell.

Mediatietojen mukaan hän on raivoissaan Trumpille viime viikon tapahtumista, eikä ole vielä päättänyt, miten aikoo äänestää. Jos McConnell asettuu tuomion kannalle, useat republikaanisenaattorit saattavat toimia samoin.

Republikaanisenaattorit ovat vaikeassa tilanteessa, koska vaikka nämä kannattaisivat Trumpin jälkikäteistä viraltapanoa, he saattavat pelätä kannattajiensa menettämistä ja jopa turvallisuutensa puolesta. Esimerkiksi viime viikolla kongressiin tunkeutuneet mellakoitsijat etsivät varapresidentti Mike Penceä ja vaativat tämän hirttämistä, koska Pence ei ollut suostunut kumoamaan vaalitulosta.

Donald Trump on Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, jota vastaan on nostettu kaksi virkasyytettä. Arkistokuva.
Donald Trump on Yhdysvaltain historian ensimmäinen presidentti, jota vastaan on nostettu kaksi virkasyytettä. Arkistokuva.

Mitä Trumpille seuraa, jos hänet tuomitaan?

Koska Trumpia ei ehditä poistamaan virasta ennen hänen kautensa loppumista, virkarikossyyte on ennen kaikkea symbolinen. Sillä osoitetaan, että kukaan ei ole lain yläpuolella ja että myös presidentti joutuu vastaamaan teoistaan.

Demokraatteja motivoi myös mahdollisuus estää Trumpin asettuminen ehdolle vuoden 2024 presidentinvaaleissa.

Tuomio virkarikoksesta ei suoraan estä Trumpia pyrkimästä presidentiksi. Tämän lisäksi senaattorien yksinkertaisen enemmistön pitää tukea sitä, että Trump katsotaan esteelliseksi virkaan.

Mediayhtiö CNN:n mukaan menettelyn käytännön toteutuksesta ei ole täyttä varmuutta, koska perustuslain määritelmää esteelliseksi katsomisesta ei ole käytetty koskaan presidentin kohdalla. Yhdysvaltain historiassa ennen Trumpia vain kaksi presidenttiä on asetettu valtakunnanoikeuteen, ja molemmilla kerroilla senaatti on antanut vapauttavan tuomion.

Miten syytteen käsittely vaikuttaa Joe Bidenin virkakauden aloitukseen?

Yhdysvaltain tuleva presidentti Joe Biden ei ole aktiivisesti ajanut Trumpin asettamista valtakunnanoikeuteen, koska syytteen käsittely voisi vaikeuttaa hänen virkakautensa aloitusta.

Esimerkiksi virkanimitysten vahvistaminen ja koronaelvytyspaketin läpi meneminen hidastuisivat, jos senaatin aika kuluisi virkasyytteen käsittelyyn. Bidenin on virkakautensa alussa tarkoitus saada myös koronarokotteen jakaminen parempaan vauhtiin. Monet lakimuutokset ja nimitykset vaativat Yhdysvalloissa senaatin hyväksynnän.

– Toivon, että senaatin johto löytää tavan, jolla sekä virkarikossyyte että muut kiireelliset asiat pystytään hoitamaan samanaikaisesti, Biden sanoi lausunnossaan.

CNN:n lähteiden mukaan Biden ja hänen avustajansa työskentelevät sen eteen, että senaatin oikeuskäsittely hoidettaisiin mahdollisimman nopeasti.