Gershwin – musiikin ihmelapsi
*** Ranskalla on erityissuhde New Yorkiin. Vaikka ranskalaiset varjelevat omaa kulttuuriaan kuin Akvavitix taikajuomaansa, he ovat kautta aikain fanittaneet Atlantin takaisen metropolin pilvenpiirtäjiä, amerikanrautoja ja modernia elämänmenoa. Vuonna 1886 lahjoitettu Vapauden patsas on tämän ihailun symboli.
Siksi on yksinomaan luonnollista, että ranskalainen Frédéric Thibault teki toissa vuonna Arte Francelle dokumentin George Gershwinistä (1898-1937). Hän loihti New Yorkin musiikiksi.
Kronologisesti etenevän elämäkerran ohella dokumentin parasta antia ovat nostalgiset arkistorainat 1920-luvun urbaanista menosta – ja tietenkin se musiikki.
Luonnonlahjakkuus yhdisteli eriparisia elementtejä
George Gershwin oli vasta 27-vuotias, kun Time-lehti teki hänestä kansikuvajutun, jossa häntä ylistettiin uuden amerikkalaisen soinnin luojaksi.
Venäjänjuutalaisen siirtolaisperheen poika oli luonnonlahjakkuus, joka fuusioi eriparisia elementtejä samalla tavalla kuin kulttuurit törmäilivät suurkaupungin vilskeessä. Musikaalit, konsertot, ragtime, jazz, negrospirituaalit, blues ja klezmer sulautuivat gershwiniläisyydeksi.
Säveltäjän tunnetuimmiksi teoksiksi jäivät Rhapsody in Blue, An American in Paris ja Borgy and Bess sekä pianokonsertto.
Myöhäistuotantoa ei syntynyt, sillä Gershwin menehtyi aivokasvaimeen 38-vuotiaana. Eniten suremaan jäi sanoittajaveli Ira Gershwin.
Yle Teema & Fem klo 20.00