Työelämässä tapahtui dramaattisen suuri muutos koronavuosina.
”Korona pakotti ihmiset laajalti ja nopeasti etätöihin. Työpaikoilla jouduttiin pikaisesti luomaan etätyön mallit ja ottamaan käyttöön uusia työkaluja. Etätyöläiset omaksuivat nopeasti etätyön digitaaliset vaatimukset. Viimeistään silloin teamsit, outlookit ja wordit sekä niiden käyttö työkaluina tulivat tutuiksi. Työelämässä mukana olevat suomalaiset tekivät aivan valtavan digiloikan”, kuvailee muutosta uusia etätyöskentelymenetelmiä kouluttanut digikoordinaattori Jukka-Pekka Micklin Edurolta.
Ne, jotka eivät koronavuosina olleet työelämässä, eivät olleet mukana työelämän muutoksessa ottamassa tätä digiloikkaa.
”He eivät oppineet uusia etätyön malleja eivätkä he opetelleet käyttämään uusia digitaalisia työkaluja. Koronavuosina työelämän ulkopuolella olleilta jäi koko digiloikka ottamatta”, Micklin kertoo.
Loputkin työvoimasta digiaikaan
Koronan laannuttua suomalaiset eivät palanneet vanhaan työnteon malliin. Etätyö jatkuu ja digitaaliset työkalut jäivät pysyvästi käyttöön.
”Muutos heikentää huomattavasti niiden mahdollisuutta työllistyä, jotka eivät olleet koronavuosina mukana työelämän digiloikassa. Osalla heistä saattaa olla taakkanaan jo muutenkin heikommat mahdollisuudet työllistyä”, kertoo Eduron VoL1 -hankkeen projektipäällikkö Maaria Välitorppa.
Etätyö on muuttanut työelämän vaatimuksia peruuttamattomasti. Vanhat työelämän valmiudet eivät riitä enää.
”Nyt tarvitaan myös digitaalista osaamista ja uusien ohjelmien osaamista, sillä digitalisaatio koskettaa tavalla tai toisella kaikkia aloja. Tarvittaisiin tukea digitaitojen omaksumiseen, mikä toisi loputkin potentiaalisesta työvoimasta digiaikaan", Välitorppa arvioi.
Ongelmasta ei ole juuri julkisuudessa puhuttu.
”Havainto on hätkähdyttävä ja se koskettaa niin isoa joukkoa potentiaalista työvoimaa, että se on nostettava esille”, Välitorppa sanoo.
"Digitaitojen puutteet eivät saisi olla syy siihen, ettei työllisty. Meillä on valtava määrä palveluita, joissa valmennetaan ja kuntoutetaan kohti työmarkkinoita. Digitaitojen valmennus kuuluisi olla olennainen osa tällaisia palveluita tänä päivänä, kun koko yhteiskunta on digitalisoitunut", Välitorppa jatkaa.
Ratkaisuna digitaitojen valmennus
Eduro-säätiöllä on vuodesta 2021 kehittänyt ratkaisuja juuri tähän työelämän isoon ongelmaan. Säätiö on päätoteuttajana Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Lapissa -hankkeessa, jossa on kehitetty ammatillista etävalmennusta ja digitaalisia oppimisympäristöjä Rovaniemelle, Kemiin ja Kemijärvelle.
Elokuussa 2023 päättyvässä hankkeessa valmennukseen osallistuneet kokivat työelämävalmiutensa parantuneen saatuaan valmennusta digitaalisten taitojen vahvistamiseen.
”Valmennuksessa asiakkaamme käyttivät hankkeessa kehitettyä virtuaalista valmennusympäristöä eDimoa. Ensin valmennettavat saivat digitaaliset perusvalmiudet, minkä jälkeen he siirtyivät syvällisempiin työelämävalmiuksia kehittäviin aiheisiin”, Micklin kertoo.
”Valmennus toimii mainiosti digitaalisen valmennusympäristön ja etäyhteyksien välityksellä mihin tahansa. Kehitimme mallin, miten Rovaniemellä, Kemissä ja Kemijärvellä olevat valmentautujat voivat paikkakunnasta riippumatta saada vahvistusta digitaidoilleen. Osaaminen digisyrjäytymisen ehkäisemiseen digitaitoja valmentamalla on vahvistunut muillakin paikkakunnilla hankkeessa järjestettyjen koulutusten myötä. Kunhan vain jatkettaisiin sinnikkäästi valmennusten tarjoamista osana työllistymisvaiheen palveluita jatkossakin”, Välitorppa pohtii, sillä hanke on pian päättymässä.
Eduro-säätiön kehittämälle valmennukselle olisi tarvetta myös koko valtakunnan tasolla. Esimerkiksi hallitusohjelma pyrkii lisäämään työllisyyttä, mikä väistämättä lisää digitaitojen valmentamisen tarvetta.
Digi- ja väestötietoviraston Digitaitosuositukset 2023 määrittävät digitaaliset kansalaistaidot, joiden avulla omien asioiden hoitaminen ja yhteiskunnallinen osallistuminen onnistuvat. Myös valtioneuvoston hyväksymä selonteko Digikompassi vuoteen 2030 ohjaa kansallista digitalisaatiokehityksen suuntaa.
Omien digitaitojen puutteita ei huomata
”Olemme havainneet, että ihmiset eivät tunnista, mitä kaikkea digiosaaminen työelämässä tarkoittaa. Toisaalta monesta voi tuntua, että takamatkaa muihin on jo niin paljon, että on jo vähän luovutettu, varsinkin jos omat digilaitteet eivät ole ihan tätä päivää. Olemme kuitenkin huomioineet nämäkin seikat valmennuksissa ja pyrkineet käyttämään ilmaissovelluksia ja tukemaan myös arjen selviytymistä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Jos ajatellaan, että nuoret on syntyneet digiyhteiskuntaan ja osaavat kyllä, niin olemme valmennusten aikana havainneet, että työelämään ja nuorten kohdalla myös opintoihin tarvittavia digitaitoja on kyllä syytä harjoitella”, Välitorppa kertoo.
Eduro-säätiön VoL1 – Vaihtoehtoiset oppimisympäristöt Lapissa -hankkeessa digitaitojen valmennusta sekä ammatillista etävalmennusta ovat tarjonneet myös hankkeen osatoteuttajat Meriva-säätiö Kemistä ja Saura-säätiö Kemijärveltä. Lisäksi hankkeen valmennusten sisältöjen vastaavuudesta ammatillisten tutkintojen kanssa vastaa Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry, tuttavallisemmin PAIKKO. VoL1 -hanke on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittama hanke.
Voit lukea lisää hankkeesta sekä valmennusympäristö eDimosta.
Yhteiskunnallinen hyvinvointia edistävä säätiö, joka antaa tukea ja ohjausta noin 600:lle eri asiakkaalle vuodessa. Palveluilla tuetaan asiakkaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja valmiuksia siirtyä kohti työelämää.
Eduron palvelut koostuvat sosiaali- ja terveys-, kuntoutus- ja koulutuspalveluista sekä työllistymisen tukemisen palveluista. Onnistumisprosentti useimmissa palveluissa on yli 80 prosenttia.
Edurolla työskentelee yli 40 sosiaali- ja kuntoutus- sekä kasvatus- ja ohjausalan koulutettua ammattilaista, jotka ovat esimerkiksi yksilövalmentajia, työvalmentajia, ryhmävalmentajia ja kehittämis- ja koulutusosaajia.
Tutustu Eduron palveluihin: www.eduro.fi
Ole yhteydessä:
- Maaria Välitorppa
- Projektipäällikkö
- Puh. 044 792 4338
- maaria.valitorppa@eduro.fi
